Noin 50 Isisin toimintaan liittyneiden vanhempien lasta, joilla on yhteyksiä Ruotsiin, asuu edelleen Syyriassa. Näin kertoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde Ruotsin radion SR:n haastattelussa. Seitsemän lasta on toistaiseksi tullut Syyriasta Ruotsiin.
Ruotsin tavoitteena on tässä vaiheessa auttaa orpoja ruotsalaislapsia. Ruotsalaisten viranomaisten tietojen mukaan tämän avun piiriin kuuluvia lapsia olisi korkeintaan viisi.
Heidänkin auttamisessaan on suuria ongelmia. Ulkoministeri Linde sanoo, että on vaikeaa selvittää, ovatko lapset todella sekä äidittömiä että isättömiä.
– Voimme kyllä todeta sen, että lapsilla ei ole äitiä. Isättömyyttä emme ole kuitenkaan täysin kyenneet varmistamaan.
Ruotsin radion toimittaja kysyy ulkoministeri Lindeltä, miten lasta voitaisiin auttaa, jos tämän äiti on valmis antamaan lapsensa yksin Ruotsiin.
– Ensin on selvitettävä se, että äidillä todella on oikeus luopua lapsestaan. Hänellä on oltava yksinhuoltajuus lapseen. Tämän todistaminen on vaikeaa, jos isän tilanteesta ei tiedetä, Ann Linde vastaa.
Esimerkiksi tapauksessa, jossa isän sanotaan kuolleen, kuolema on Linden mukaan jotenkin pystyttävä näyttämään toteen. Yksittäisen lapsen isän kohtalosta voi tulla myös ristiriitaista tietoa eri tietolähteistä. Yhden lähteen mukaan isä on kuollut, toisen mukaan elossa.
– Jokaisen lapsen kohdalla on saatava selville lapsen perhetilanne. Muuten Ruotsi saattaa rikkoa kansainvälisiä sopimuksia. On myös olemassa riski, että lapsen isä tai muut sukulaiset haastavat Ruotsin oikeuteen.
Myös lasten kansalaisuuden vahvistamisessa ongelmia
Useimmat ruotsalaistaustaiset lapset ovat syntyneet ulkomailla, joten heistä ei ole väestörekisteritietoja Ruotsissa. Tämä tuo ministeri Linden mukaan lisää vastoinkäymisiä lasten auttamiseen.
– On löydettävä erilaisia keinoja vahvistaa, että lapset todella ovat ruotsalaisia. Myös tässä tilanteessa kansalaisuudesta voi tulla ristiriitaisia väitteitä, Ann Linde toteaa.
Ruotsalaistaustaisia lapsia asuu muuallakin kuin al-Holin leirillä, mutta pääosa majailee kuitenkin tällä mammuttileirillä, jolla arvioidaan olevan kaikkiaan 40 000 lasta. Ann Linde sanoo, että leirin heikko turvallisuustilanne ja väkivaltainen ympäristö, jossa lapset joutuvat kasvamaan, myös vaikeuttavat auttamista.
Eri maiden viranomaiset tekevät Ann Linden mukaan hyvin läheistä yhteistyötä. Kun johonkin maahan on tullut lapsia Syyriasta, tietoa avustuoperaation onnistumisesta jaetaan muihin maihin. Linden mukaan tähän asti on aina ollut kyse yksittäisistä tapauksista. Mikään maa ei ole ottanut vastaan lapsia suuremmissa ryhmissä. Joskin Ruotsiin tulleet seitsemän lasta ovat saman isoisän lapsenlapsia, jotka pääsivät Ruotsiin isoisänsä aktiivisuuden avulla.
Useat ruotsalaiset kansalaisjärjestöt, kuten Ruotsin Punainen risti ja Pelastakaa lapset, ovat vaatineet, että Ruotsi auttaisi muitakin lapsia kuin orpoja.
Lue myös: