Terroristijärjestö Isis on julkaissut koronapandemian aikana kaksi erilaista ohjetta. Ensimmäisessä jihadisteja kehotettiin huolehtimaan omasta ja läheistensä hygieniasta ja välttämään matkustamista epidemian maihin, siis muun muassa Eurooppaan.
Ohjeistus julkaistiin maaliskuun puolen välin tienoilla järjestön al-Naba-sivustolla.
Viikkoa myöhemmin siellä julkaistiin toinen kirjoitus, jonka mukaan jäsenten tulisi käyttää hyväkseen länsimaissa vallitsevaa epävarmuutta ja sitä, että niiden turvallisuuskoneistot ovat ylikuormittuneita Covid-19-epidemian vuoksi.
Kirjoituksen mukaan Isis toivoo koronakriisin myös lisäävän toimintavapauttaan esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-idässä. Siinä oletetaan, että länsimaat eivät halua lähettää joukkojaan alueille, missä koronavirus leviää.
Pandemiaa sinänsä pidetään Isisin retoriikassa oikeutettuna Jumalan kostona länsimaille tai Iranista puheen ollen "shiialaisille epäjumalanpalvojille". Isis itse edustaa äärisunnalaista oppisuuntaa.
Koronatilanne on paha paitsi Yhdysvalloissa ja monessa muussa länsimaassa, myös Iranissa.
Isis tuhottiin järjestäytyneenä voimana Yhdysvaltojen johtaman liittouman ja Syyrian kurdijoukkojen sotatoimilla Syyriassa viime vuoden alussa. Irakin viranomaisten mukaan tuhansia Isis-taistelijoita jäi kuitenkin piilottelemaan Irakin puolelle.
Korona haittaa terrorismiakin
Vaikka Isisin mediassa kehotettaisiin käyttämään hyväksi länsimaiden koronatilannetta, se ei ole helppoa, sanoo terrorismin tutkija, sotatieteiden tohtori Antti Paronen.
Rajat ovat kiinni ja liikkuminen hankalaa, joten kehotus lienee suunnattu länsimaissa jo oleville Isisin verkostoille. Mutta Euroopassa käyttöön otetut pandemian vastaiset toimet ovat avuksi myös terrorismin torjunnassa.
– Jos eristykset ja rajoitukset lisääntyvät, terrorismin uhka pienenee. Ääri-islamilainen terrorismi on kohdistunut usein julkisiin kulkuneuvoihin ja suuriin yleisötapahtumiin. Kun liikkumista ja kokoontumisia on vähemmän, terrorismin teho vähenee, sanoo Paronen.
Suuret ja näyttävät terrori-iskut hiipuivat Parosen mukaan jo silloin, kun Isisin "valtio" tuhoutui. Yksittäiset puukotusiskut ja päälleajot ovat jatkuneet ja niitä on nähty myös pandemian aikana – esimerkiksi Romans-sur-Isèressä Ranskassa huhtikuun alussa.
Kotieristys auttaa tiedustelua
Terrorismin tutkija Antti Paronen myöntää, että poliisi on monessa maassa kovilla koronamääräyksiä vahtiessaan, mutta se ei välttämättä ole heikentänyt terrorismin torjuntaa.
– Terrorismin vastainen toiminta Euroopan maissa on hyvin tiedusteluvaltaista toimintaa. Se toiminta tuskin on lakannut, pikemminkin päinvastoin. Eristyksissä ollessaan ihmiset käyttävät todennäköisesti enemmän valvottavissa olevia kommunikointitapoja.
Parosen mukaan länsimaissa olevia mahdollisia Isis-toimijoita pyritään pitämään silmällä muutenkin, ja koronatilanteen vuoksi korotettu valmius parantaa viranomaisten reagointikykyä.
– Terrorismin vastaisella työllä on ehkä nyt valttikorttejakin käsissään, hän sanoo.
Irakissa huolta Isisin noususta
Irakissa Isis-taistelijoita jäljittävät paikalliset joukot, joiden tukena on Yhdysvaltain ja sen johtaman liittouman joukkoja. Tai oli koronapandemiaan saakka.
Osa amerikkalaisjoukoista ja monen liittolaismaan joukot on vedetty koronatilanteen vuoksi kotiin – myös suomalaiset kouluttajat. Irakiin jääneet amerikkalaisjoukot kootaan pariin tukikohtaan ja ne pysyttelevät siellä.
Yhdysvallat lupaa tukea irakilaisia ja kurdeja edelleen ilmaiskuilla ja ilmatiedustelulla. Amerikkalaisten maaoperaatiot ja koulutus ovat käytännössä lakanneet.
– Toiminta on vähentynyt niin, että autiomaahan tai vuorille vetäytyneitä terroristisoluja ja sissiryhmiä ei pystytä ajamaan takaa tai etsimään.
Parosen mukaan tämä huolettaa paikallisia. Isisin katsotaan saavan nyt mahdollisuuden muodostaa uusia verkostoja, rakentaa asekätköjä ja muutenkin vahvistaa jälleen asemiaan.
Syyrian sota hiljentynyt
Syyrian puolella on yli kymmenen tuhatta Isis-taistelijaa tai sellaiseksi epäiltyä kurdijohtoisten SDF-joukkojen vankiloissa. Yhdessä niistä puhkesi kovia mellakoita huhtikuun alun päivinä. Kurdijoukkojen mukaan vankeja ei päässyt pakenemaan. Moniko kuoli mellakoita kukistettaessa, ei ole tiedossa.
Mellakat eivät välttämättä liittyneet koronavirukseen, vaikka täyteen ahdetut vankilat ovat otollisia paikkoja taudin leviämiselle.
Myös Syyrian hallinnon vankilat ovat täynnä – niissä on kymmeniä tuhansia hallinnon vastustajia. Presidentti Bashar al-Assad on liittolaisensa Iranin tavoin julistanut maaliskuussa armahduksen. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kuitenkin vain muutama sata vankia on vapautettu.
Sinänsä koronakriisi on rauhoittanut Syyriaa, jopa Idlibin maakunnassa, joka on ollut viimeinen aktiivisemman sodankäynnin alue. Esimerkiksi Syyrian hallituksen liittolaisena sotinut Hizbollah-järjestö on asettanut koronan vastaisen taistelun etusijalle.
– Kaikki osapuolet, joihin tämä pandemia vaikuttaa, ovat hiljentäneet sotatoimiaan, sanoo Antti Paronen.
Kaikki muut paitsi ehkä Isis. Vielä eilen torstaina käytiin Homsin maakunnassa taistelu, jossa Isisin taistelijat surmasivat noin 30 Syyrian hallituksen sotilasta. Venäjä oli puuttunut tilanteeseen ilmaiskuilla, ja Isisin väkeäkin oli kuollut kolmattakymmentä.
Syyrian sotaa seuraavan Syrian Observatory for Human Rights -ryhmän mukaan maaliskuussa oli vähiten siviiliuhreja koko yhdeksän vuotta kestäneen sodan aikana – 103 ihmistä.
Afrikassa jatkuvat veriset iskut
Ääri-islamilainen terrorismi on voimissaan myös Saharan etelälaidalla Afrikassa. Siellä toimivat muun muassa Boko Haram -järjestö ja paikallinen al Qaida sekä myös Isis – eikä mitään merkkejä iskujen vähenemisestä ole.
Boko Haram, joka on enimmäkseen terrorisoinut kristittyjä ja muuta väestöä "kotialueellaan" Koillis-Nigeriassa, on ulottanut iskunsa naapurimaihin Tšadiin ja Kameruniin.
Maaliskuun loppupuolella Boko Haram surmasi 98 Tšadin armeijan sotilasta hyökkäyksessä näiden tukikohtaan Tšad-järven alueella. Kyseessä oli suurin Tšadin armeijan kokema tappio koskaan.
Huhtikuun alussa puolestaan Malin armeija menetti 25 sotilasta jihadistien hyökkäyksessä sotilaiden leiriin. Maaliskuun lopulla oli tehty toinen vastaava hyökkäys, jossa kuoli 30 sotilasta. Pienemmät iskut ovat jatkuneet tällä viikollakin.
Malissa toimii lähinnä al Qaidan taistelijoita, jotka tekevät iskuja myös Nigerissä ja Burkina Fasossa.
Mali ja Tšad ovat Ranskan tärkeimpiä liittolaisia taistelussa ääri-islamilaista terrorismia vastaan Sahelin alueella Saharan etelälaidalla.
Helmikuussa Ranska ilmoitti lähettävänsä alueelle lisää joukkoja. Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmoitettu toiminnan vähentämisestä koronaviruksen vuoksi – vaikka koronaa on myös Afrikkaan siirretyissä ranskalaisjoukoissa tavattu.