Kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja.
Hoitoa annetaan äidille uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön, erityisesti keuhkojen, kypsymistä.
Hoito saattaa pelastaa varsinkin pienimpinä syntyvien keskosten hengen.
Kortikosteroidihoidolla saattaa kuitenkin olla myös vaikutusta lapsen myöhempään kehitykseen.
THL:n sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkimuksen mukaan 8,9 prosentilla hoitoa saaneista, täysiaikaisina syntyneistä oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä.
Hoitoa saamattomilla häiriö oli 6,3 prosentilla.
THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan ero on merkittävä.
– Kyseessä on lähes 50 prosentin ylimääräinen riski. Tulos yllätti meidät.
Tutkijoiden mukaan geenit, äidin tupakointi tai muut taustatekijät eivät selitä eroa.
– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta, professori Eero Kajantie myöntää.
– Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat.
Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät vuosina 2006-2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoitoa.
Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa lääketieteen lehdessä JAMA:ssa.
"Hoidon myöhäisessä käytössä pitää olla varovainen"
Kortikosteroidihoitoa annetaan Suomessa 34 raskausviikolle asti.
Viime aikoina on keskusteltu hoidon jatkamisesta 36 raskausviikon loppuun asti.
Kajantie ja Gissler olisivat varovaisia hoidon jatkamisen suhteen.
– Vaikka myöhäinen hoito voi olla tehokasta ensimmäisen elinviikon kannalta, sillä saattaa olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, tutkimusprofessori Gissler sanoo.
Monessa maassa suhtautuminen keskosten kortikosteroidihoitoon on Suomea liberaalimpi ja sitä annetaan aivan raskauden loppuvaiheessakin.
– Viestimme on, että myöhäisen käytön suhteen pitää olla varovainen, Mika Gissler painottaa.
Keskosten kortikosteroidihoito on ollut rutiinia Suomessa noin 30 vuoden ajan.
Kortikosteroidia käytetään myös muun muassa astman, reumasairauksien ja aivokasvainten hoidossa.
Kortikosteroidit ovat tulehdusreaktiota vaimentavia ja immuunipuolustusta muokkaavia lääkkeitä. Ne vaikuttavat aivoissa alueilla, jotka osallistuvat mielialan säätelyyn ja muistitoimintoihin.
Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin mukaan kortikosteroideilla on runsaasti somaattisia ja psyykkisiä haittavaikutuksia.
Lue myös:
Keskoselle Suomi on kuin lottovoitto: "Jossain muussa maassa olisimme isoissa veloissa"