Syvänvihreä meri kiehuu ja kuohuu. Ukkonen jylisee, salamat iskevät kipinää ja laineiden pärskeissä seilaa omituisten otusten kansoittamia veneitä. Seireenit huhuilevat, merikäärmeet kiemurtelevat ja rantakallioiden takaa kurkistaa mustanpuhuva Mörkö.
Tällaisia tunnelmia tarjoaa Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75- näyttelyn meriteemainen sali, jonka pohjana on Tove Janssonin animaatioksi muutettu meriaiheinen akvarelli.
– Meri oli Tove Janssonille valtavan rakas elementti. Hän unelmoi omasta majakkasaaresta, muttei koskaan sellaista saanut. Jansson kuitenkin loi merimaailman omiin kirjoihinsa ja sarjakuviinsa, Rohkeus, rakkaus, vapaus!- näyttelyn taiteellisesta toteutuksesta ja näyttelyarkkitehtuurista vastaava taiteilija Alexander Reichstein kertoo.
Ajankohtaisten teemojen aallokossa
Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus!-näyttelyn juuret juontavat parin vuoden taakse. Tuolloin Norjassa oli esillä muumiaiheinen kiertonäyttely, jota muumien tekijänoikeuksia valvova Moomin Characters Oy Ltd tarjosi myös Kansallismuseolle.
– Totesimme tuolloin, ettei näyttely sovi tiloihimme, ja että se on samantapainen kuin Tampereen Muumimuseon perusnäyttely. Tästä syntyi kuitenkin kipinä luoda aiheen tiimoilta jotakin omaa, Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen kertoo.
Näyttelyn keskeiseksi teemaksi valikoitui nopeasti Tove Janssonin kirjojen ja sarjakuvien arvomaailma.
– Ystävyys, rakkaus, luonnon kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo: tällaisia asioita myös Kansallismuseo haluaa edistää, Minerva Keltanen luettelee.
Keltasen mukaan tällaisten arvojen esilletuominen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.
– Uskoisin, että muumimaailma voi tuoda paljon lohtua maailman nykytilanteeseen ja -hetkeen. Itselleni tulee mieleen Tuutikin lausahdus: tässä maailmassa kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee minut niin levolliseksi.
Epävarmuudella Keltanen viittaa koronatilanteeseen, joka on vaikuttanut myös Rohkeus, rakkaus, vapaus!- näyttelyn rakentamiseen ja esillepanoon. Alun perin näyttelyn piti avautua jo toukokuussa.
– Olemme joutuneet poistamaan koronan takia osan interaktiivisista elementeistä, teatterin roolivaatteita ei voi kokeilla ja museon tiloihin tulevien ihmisten määrä on rajattu.
Keltasta myös jännittää, kuinka käy esimerkiksi aasialaisten, etenkin japanilaisten muumifanien, joista ei ole pulaa.
– Rohkeus, rakkaus, vapaus! on suunniteltu kiertonäyttelyksi, eli sen voi viedä ulkomaille. Jos aasialaiset turistit eivät pääse Suomeen, näyttelyä voi katsoa jossakin päin Aasiaa. Alustavia kyselyitä tästä on jo tullut.
Suurprojektissa hujahti puolitoista vuotta
Monipuolisena taiteilijana tunnetulla Alexander Reichsteinilla on aiempaakin kokemusta muumeista: hän on suunnitellut muun muassa installaatioita Tampereen Muumimuseoon. Kansallismuseon suurprojekti kuitenkin tarjosi Reichsteinille mahdollisuuden sukeltaa muumien maailmaan kokonaisvaltaisesti puolentoista vuoden ajaksi.
– Muumien maailma koostuu tietyistä elementeistä, joita ei oikein voi poiskaan jättää. Näyttelyssä on ollut mukana kymmeniä työntekijöitä koostamassa rakenteita, printtaamassa kuvia, ompelemassa pukuja ja verhoja sekä tekemässä animaatioita. Minun vastuullani on ollut kokonaisuudesta huolehtiminen. Tekemistä leimasi pikemminkin ilo kuin haasteellisuus.
Muumeihin vuonna 1990 Moskovasta Suomeen muuttanut Reichstein tutustui jo vuosikymmeniä sitten.
– Kun asuimme Moskovassa, luimme tyttärellemme muumikirjoja venäjäksi. Entisessä kotimaassani muumit ovat hyvin suosittuja.
Piilossa olevaa huipputeknologiaa
Rohkeus, rakkaus, vapaus! - näyttelyn visuaalisena ideana on Tove Janssonin alkuperäismateriaalien, originaalipiirrosten ja tekstien kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Alexander Reichsteinin mukaan näyttely on kunnianosoitus Tove Janssonin sanalle, viivalle ja piirrokselle.
– Näyttely on läpileikkaus Janssonin käyttämistä tekniikoista. Täällä voi huomata, kuinka hän on maalannut vesiväreillä, taituroinut musteviivalla ja hyödyntänyt teoksissaan kollaaseja.
Janssonin alkuperäismateriaaleja on tuotu nykypäivään muun muassa hologrammilla, animaatioilla ja suurella määrällä projisointeja.
– Näyttelyn taustalla kylläkin piileskelee huipputeknologiaa, mutta emme ole juurikaan halunneet sitä näkyville, Alexander Reichstein tarkentaa.
Rohkeus, rakkaus, vapaus! tarjoaa rakenteensa puolesta katsottavaa ja koettavaa sekä lapsille että aikuisille. Kansallismuseoon on loihdittu yhtenäisiä, muumien maailmasta ammentavia kokonaisuuksia, joissa voi puuhastella ja kokeilla vaikkapa interaktiivista nuotiota.
Seiniin taas on upotettu pienimuotoisia installaatioita, joista löytyy runsaasti syventävää, muumeihin ja Tove Janssoniin liittyvää tietoa.
Minerva Keltasen tavoin Alexander Reichstein korostaa muumimaailman suvaitsevaisuutta: muumimaailmassa hyväksytään oikeastaan kaikki, eikä vihattuja, negatiivisia hahmoja ole.
– Myös Mörköä kohtaan tunnetaan empatiaa, ja Muumipeikko melkeinpä ystävystyy pelottavan hahmon kanssa. Muumimaailman hahmoilla on myös vastakkaisia arvoja: Muumimamma ja Nuuskamuikkunen esimerkiksi suhtautuvat tavaroihin ja materiaan eri tavoilla, mutta silti he pystyvät elämään yhdessä ja nauttimaan toistensa seurasta.
Mutta millainen muumihahmo Alexander Reichstein sitten haluaisi olla?
– Se riippuu tilanteesta, tunnelmasta ja vuorokaudenajasta. Välillä haluan olla Nuuskamuikkunen, välillä ilkeä Pikku Myy, välillä taas kiltteyttä huokuva Muumimamma. Muumihahmot ovat ennen kaikkea Toven lapsia, mutta tämän näyttelyn takia on alkanut tuntua siltä, että ne ovat – ainakin hitusen verran – myös minun lapsiani.
Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttely avautuu perjantaina 14.8.
Korjattu kuvatekstiä 12.8. klo 16:35: Kuvassa näkyvä jollavene ei ole Tove Janssonin äidin suunnittelema.