Yli tuhat sivua rönsyilevää, monimuotoista tekstiä ja kääntäjän kahden vuoden työrupeama. Ei ihme, että David Foster Wallacen kulttiteosta Infinite Jestiä (1996) ei ole saatu suomeksi aiemmin.
Mutta pian se saadaan. Kirjailija Kari Hotakaisen firma Sanavalinta ja Kustannusosakeyhtiö Siltala julkaisevat kirjan yhteistyössä. Yksittäiselle kustantamolle kirjan kääntäminen olisi ollut liian iso riski. Hotakaisen yritykselle Wallacen teos on ihka ensimmäinen kirja.
– Kirjoittamani Kimi Räikkös-elämäkerran surrealistinen menestys mahdollisti tämän, toteaa Kari Hotakainen.
Tuntematon Kimi Räikkönen rikkoi myyntiennätyksiä. Sitä myytiin reilussa neljässä kuukaudessa lähes 200 000 kappaletta, ja se ylsi myös ulkomaisille bestellerlistoille.
Räikkös-kirjan synnyttämien tuottojen avulla siis kustannetaan nyt jotain muuta. Näin kustannusmaailmassa on aina toimittu. Hotakaisen ja Siltala-kustantamon yhteisprojektista huolimatta laadukkaan ja merkityksellisen käännöskirjallisuuden asema on käynyt yhä heikommaksi.
Painettujen kirjojen myynti on ollut laskussa Suomessa jo kymmenisen vuotta. Parina viime vuotena äänikirjat ovat tuoneet kirjamyyntiin kaivattua piristystä. Käännöskirjoista suomalaiset näyttäisivät kuitenkin tahtovan kuunnella lähinnä viihdekirjallisuutta.
– Näen laatukirjallisuuden tilan yhä vain huonenevan. Äänikirjojen kasvupotentiaali alleviivaa entisestään dekkarien ja viihdekirjallisuuden ylivaltaa. Haastavalle ja tärkeälle käännöskirjallisuudelle on hyvin vähän elintilaa, toteaa kustantaja Touko Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta.
Käännöskirjallisuuden bestsellerlistoja ovat jo pitkään hallinneet dekkarit ja romanttinen viihde. Vain harvoin laatukirjallisuudeksi luokiteltava teos pääsee kymmenen myydyimmän joukkoon. Nykyään yhä harvemmin.
Kymmenen vuotta sitten eniten myynyt käännöskirja pääsi yli 49 000 kappaleen myyntiin. Viisi vuotta sitten paras myyntimäärä oli 38 900. Viime vuonna Jo Nesbø nappasi ykkössijan 29 000 kappaleen myynnillä. Vertailun vuoksi: kotimaisen kaunokirjallisuuden puolella ykkössijan sai viime vuonna 40 700 painetun kirjan myynnillä. Sen vei tuttuun tapaan Ilkka Remes.
Jos nämä käännöskirjat siis ovat olleet hittejä, niin millainen kohtalo on vähemmän myyvällä käännöskirjalla? Siitä tietää Touko Siltala.
– Kun perustimme kustantamon 12 vuotta sitten, ajatuksena oli, että puolet kustantamistamme kirjoista olisi käännöskirjoja. Sehän ei toiminut alkuunkaan. Käännöskirjojen osuus on koko ajan pienentynyt valikoimissamme.
Reilut kymmenen vuotta sitten kansainvälisesti tunnetun kirjailijan teosta saatettiin myydä Suomessa 1000 – 2000 kappaletta. Nyt Siltalan mukaan saa olla tyytyväinen, jos tuollaisella kirjalla pääsee yli 400 kappaleen myynnin.
Säätiöt apuun?
Käännöskirja on kustantajalle aina riski, sillä sen julkaiseminen tulee yleensä kalliimmaksi kuin kotimaisen. Oikeuksien ja painokustannusten päälle kun tulee vielä kääntäjän palkka. Suomennostyö kestää sitä pidempään, mitä haastavampi tai paksumpi teos on. Rahaa kuluu, vaikka samaan aikaan kääntäjien palkat ovat kuitenkin vaatimattomia suhteessa työn vaativuuteen.
Käännöskuluja varten kustantaja voi hakea tukea FILI:stä eli Kirjallisuuden vientikeskuksesta. Tuki voi olla parhaimmillaan jopa 70 prosenttia, mutta sitä ei saa läheskään kaikkiin kirjoihin.
Vaikka FILI siis on nimensä mukaisesti vientikeskus, se tukee myös kirjallisuuden tuontia.
Myös monissa muissa maissa on tukiohjelmia, joista tukea voi hakea, mutta niiden apu on sattuman varaista.
– Haimme Ruotsista tukea esimerkiksi Lena Anderssonin ja Aase Bergin kirjojen suomentamista varten. Emme saaneet, vaikka pidin sitä aika selvänä asiana. Oletan, että sielläkin resurssit ovat pienentyneet, kertoo Touko Siltala.
Tukien hakeminen ja päätösten odottelu on kustantajalle tuskallista.
– Emme voi tilata käännöstä ja sanoa kääntäjälle, että saat palkkaa, jos saadaan tuki. Käännöskirjallisuuden tekeminen on todella hankalaa.
Touko Siltala ehdottaakin, että kotimaiset säätiöt tukisivat käännöskirjallisuutta.
– Jos säätiöillä olisi halua tukea kirjallisuuden kokonaisuutta, niin kustantamisen tukeminen käännöskirjallisuuden kohdalla olisi perusteltua.
Tästä on olemassa esimerkki runouden saralla. Osuuskuntana toimiva Poesia on mukana Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa tuki kohdistuu nimenomaan kustannustyöhön. Vähälevikkisen runouden kustantaminen on yhtä hankalaa kuin laadukkaan käännöskirjallisuuden: voittoja ei juuri kääritä.
Käännöskirjoja halutaan julkaista, vaikka ne eivät myy
Suurissa kustantamoissa käännöskirjallisuuden asemaa ei nähdä yhtä synkkänä. Takavuosiin verrattuna korkeakirjallisten käännösten määrä on hieman pienentynyt, mutta sitä halutaan silti ehdottomasti tehdä.
– Voi sanoa, että se on velvollisuus. Selkärangassani on, että katalogissa pitää olla laadukasta käännöskirjallisuutta, sanoo WSOY:n suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Leena Balme.
Sen sijaan eri kielialueiden edustuksesta Balme on huolissaan. Hän myöntää, että kielien kirjo ei ole enää niin laaja kuin ennen. Englannista käännetyt teokset jyräävät.
– Siihen vaikuttaa paljon se, mitä kansainväliset agentit tarjoavat meille. Ne toimivat enimmäkseen Yhdysvalloista tai Britanniasta käsin, joten tarjonta on sen mukaista.
Keltaisella kirjastolla on oma lukijakunta
Käännöskirjallisuuden lippulaiva Suomessa on Tammen Keltainen kirjasto. Sen ainoa tehtävä on julkaista laadukasta käännöskirjallisuutta, joten kustannusalan alamäet eivät ole vaikuttaneet siihen suuresti.
Kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alangon mukaan Tammen Keltainen kirjasto julkaisee joka vuosi viidestä kymmeneen käännöskirjaa.
– Keltainen kirjasto on niin oma brändinsä, että meillä kustannusalan heittelyt eivät näy niin helposti. Oma lukijakunta löytyy aina.
Alun perin sarja perustettiin, jotta suomalaiset saisivat lukea amerikkalaista laatukirjallisuutta. 65 vuoden aikana kielien kirjo on laajentunut. Keltaisen kirjaston nimissä on julkaistu yli 500 käännöskirjaa.
Myynti on ollut tasaisen varmaa. Mitään bestsellereitä Keltaisenkaan kirjaston teokset eivät ole. Yleensä sarjassa julkaistuja kirjoja myydään muutama tuhat kappaletta.
Hotakainen aikoo jatkaa kustantamista
Niin isot kuin pienetkin kustantamot pitävät vähäisen myynnin syynä löydettävyyttä. Mediassa käännöskirjat jäävät kotimaisen kirjallisuuden jalkoihin. Kritiikkien määrä on vähentynyt, ja maamme omista kirjailijoista on helpompi tehdä henkilöhaastatteluja.
Nykyään kirjan saama mediahuomio saattaa jäädä satunnaisen blogiarvion varaan. Tai sitten onnekkaan maininnan varaan, kuten kävi Hanya Yanagiharan Pieni elämä-romaanin kanssa.
Jääkiekkomaalivahti Kevin Lankinen mainitsi lukeneensa kirjan, ja pian painos olikin jo myyty loppuun. Keltaisen kirjaston vuonna 2017 suomentama kirja loikkasi viime vuoden käännöskirjallisuuden bestsellerlistalla sijalle 16. Kirjallisuus näyttäisi siis tarvitsevan tunnettuja puolestapuhujia.
Kirjakauppojen määrän supistuminen ja keskittyminen ovat myös vaikeuttaneet käännöskirjojen asemaa. Vähän myyvät kirjat eivät pääse näyteikkunaan tai esille ylipäätään. Eikä niitä usein pidetä edes varastossa, koska tila ei riitä.
Tähän ongelmaan äänikirjat tuovat helpotusta, mutta Koivisto-Alangon mukaan haastavamman käännöskirjallisuuden ystävät haluavat toistaiseksi saada kirjansa tekstimuodossa.
Kustantajat muistuttavat, että maailmankirjallisuuden kääntäminen suomeksi on myös sivistystehtävä. Ilman kirjallisia matkoja moni asia jäisi oivaltamatta tai ymmärtämättä. Myös kerronnalliset kokeilut rantautuvat usein jostain muualta.
Se on myös syy, miksi Kari Hotakainen aikoo jatkaa kustantamista. Hänellä on jatkosuunnitelmia yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Siltalan kanssa.
– Seuraava kirja tulee olemaan aivan erilainen. Se ei ole tällainen mammutti kuten Infinite Jest.
Hotakainen kertoo haluavansa tehdä jotain merkityksellistä. Suomalaistenkin on päästävä lukemaan laadukkaita kirjoja maailmalta. Lisäksi Hotakainen tuntee olevansa velkaa.
– Kaiken, mitä olen oppinut kirjoittamisesta, olen oppinut lukemalla. Lukemalla ennen kaikkea käännöskirjallisuutta.
Miten suhtaudut käännöskirjallisuuteen? Voit keskustella aiheesta 2.10. kello 23:een asti.
Lue myös:
Loiri-elämäkerta ja Remes vetivät kirjamyyntiä – Katso lista eniten myydyistä teoksista