Kaksisivuisen asiakirjan kopiossa näkyy mapituksen rei'itys. Jostain syystä presidentin kanslian ja valtioneuvoston kanslian yhdessä laatima asiakirja on leimattu punaisella luottamukselliseksi. Silloin asiakirjaa saavat lukea vain harvat ja valitut.
Nyt ulkoministeriö on kumonnut vuonna 2013 laaditun asiakirjan salauspäätöksen, Ylen tietopyynnön jälkeen.
Kyse on eräänlaisesta presidentin ja hallituksen yhteistyön käsikirjasta. Paperi tiivistää, miten presidentti ja hallitus toimivat yhteistyössä, kun Suomi muodostaa kantaansa Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
- Voit lukea koko asiakirjan presidentin ja hallituksen yhteistyöstä EU:n ulkopolitiikassa täältä.
Tarkentavaa keskustelua käytiin viimeksi EU:n turvatakuista
Viimeksi ulkopolitiikan ja EU-politiikan tonttijaosta käytiin selventävää keskustelua, kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus valmistelivat ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa eduskunnan hyväksyttäväksi.
Ylen lähteiden mukaan selonteon luonnoksen yhden tekstiosan saattoi tulkita liian hallituspainotteiseksi. Kyse oli EU:n turvatakuisiin liittyvästä jäsenmaiden avunantomahdollisuudesta. Siinä presidentilläkin on selkeästi toimivaltaa.
Presidentti Sauli Niinistö halusi käydä tarkentavaa keskustelua, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla. Presidentti halusi varmistaa, että hänen toimintamahdollisuuksiaan ei kavenneta selonteon kirjauksilla.
Eduskunta keskustelee Suomen turvallisuuspolitiikan perusteita linjaavasta selonteosta tänään keskiviikkona.
- Yle näyttää eduskunnan keskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta suorana verkkolähetyksenä sekä TV1:ssä keskiviikkona kello 14.00 alkaen. Katso keskustelu tästä linkistä!
Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Hallituksen vetovastuulle kuuluva Euroopan unionin yhteinen ulkopolitiikka sivuaa yhä useammin presidentin toimivaltaan kuuluvia Suomen ja muiden maiden, esimerkiksi Venäjän, kahdenkeskisiäkin suhteita.
Rajanveto varsinaiseen ulkopolitiikkaan ja EU-asioihin yhä vaikeampi
Ylen saama asiakirja tiivistää eduskunnan näkemykset perustuslain mukaisesta toimivallasta presidentin ja hallituksen kesken. Eduskunnan kantojen kertaamisen lisäksi paperissa listataan yhteistyön muodot tärkeysjärjestyksessä.
Rajanveto... EU-asioiden ja... ...ulkopolitiikan välillä voi muodostua pitemmällä aikavälillä yhä vaikeammaksi. Esimerkiksi Suomen YK-politiikassa tai Venäjä-suhteiden hoidossa Euroopan unionin vaikutus näkyy aikaisempaa vahvemmin.
Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen yhteistyö Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla
Rajanveto-ongelma esiintyy paperissa ikään kuin osapuolten päätelmänä, mutta lauseet ovat tuttuja perustuslain muutosta koskeneesta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lausunnosta ja hallituksen esityksestä vuosikymmenen takaa.
Valtioelinten väliseen yhteistyöhön kuuluu kiinteä yhteydenpito, keskustelu ja tiedottaminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta valtioneuvoston ja presidentin välillä ja näitä muotoja tulee käyttää tehokkaasti hyväksi, jotta perustuslain esitöiden mukainen "läheinen yhteistyö tasavallan presidentin kanssa" EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta toteutuu käytännössä.
Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen yhteistyö Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla
Asiakirja painottaa sitä, että EU-ulkopolitiikassa presidentin ja hallituksen yhteistyöhön kuuluu kiinteä yhteydenpito, keskustelu ja tiedottaminen.
Siis: hallitus ei yksin ja presidentin kanssa keskustelematta linjaa Suomen kantoja merkittävimmissä EU:n ulkopolitiikan asioissa. Kyse on instituutioiden toimivallasta, ei esimerkiksi henkilöiden mahdollisista kiistoista.
Yksi Ylen lähde kiteyttää asetelman: "oleellista ovat hyvät suhteet ja se, ettei yllätetä toista käytännön toimissa".
Piru piilee asiakirjan kirjausten sijaan tosielämän tapauksissa, kuvaa toinen lähde. "Jos tulee yhteentörmäyksiä, se vaatii tahtoa sovitella".
Asiakirja listaa yhteistyön muodot, eräänlaisen marssijärjestyksen
Asiakirja ei anna toimintaohjeita mahdollisten politiikan sisältökiistojen ratkaisuun. Siinä todetaan, mikä on vakiintunut toimintatapa, eräänlainen marssijärjestys.
Paperin arvoksi onkin Ylelle kuvattu sitä, että siinä todetaan perustuslakiin pohjautuvan yhteistyön eri muodot ja niiden tärkeysjärjestys.
Yhteistyömuodot on kirjattu seuraavasti:
- Merkittävimmät EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat käsitellään presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa, jota kutsutaan hallintoslangilla TP-UTVAksi
- Jos yhteiskokouksen järjestäminen ei ole mahdollista, käytössä on TP-UTVAn kirjallinen menettely, jossa asiat kerrotaan
- Keskustelut presidentin ja pääministerin tai presidentin ja ulkoministerin välillä
- Tietojenvaihto virkamiesten kesken
Käytännöksi on tullut, että hallituksen oma ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu ilman presidenttiä harvoin. Yhteiskokouksista on tullut vallitseva tapa.
Koronavirusaikana presidentin ja ministerien tapaamiset ovat jääneet syrjään. Niitä on korvattu puheluilla ja viestinvaihdolla.
Ulkopuolisen on vaikea keksiä, miksi presidentin kanslian ja pääministerin johtaman valtioneuvoston kanslian paperille kirjaama tiivistelmä yhteistyöstä EU:n ulkopolitiikassa oli salattu. Syy lienee sama kuin muissakin TP-UTVAa koskevissa asiakirjoissa: ne kaikki ovat salaisia, ellei erikseen toisin päätetä.
Päiväämätön asiakirja on Ylen tietojen mukaan vuodelta 2013, presidentti Sauli Niinistön ensimmäisen kauden alkupuolelta. Perustuslain tarkennus tuli voimaan vuonna 2012. Asiakirjasta ei ole tehty uutta versiota. Ylen lähteiden mukaan paperin asiasisältö pätee edelleen.
Presidentin ja hallituksen toimivaltakeskustelu pomppaa aika ajoin esiin. Perustuslaissa valtaa on jaettu sekä presidentille että hallitukselle.
Yksi selitys ajoittain toistuvalle keskustelulle on tässä: harva presidentti tai pääministeri haluaa olla se, jonka aikana oma instituutio menetti toimivaltaansa, esimerkiksi jonkin kirjauksen tai asioiden hoidon tapakulttuurin muutoksen vuoksi.
Voit keskustella presidentin ja hallituksen toimivaltarajoista ulkopolitiikassa torstaihin 12.11.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Lue lisää: