Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Vuoden odotetuin videopeli julkaistiin tänään – tässä ovat syyt, miksi Cyberpunk 2077 on herättänyt niin paljon kohua

Vuosikausia valmisteltu Cyberpunk 2077 on puolalaisyhtiön voimannäyte.

Cyberpunk 2077
Cyberpunk 2077 -peliä. Kuva: CD Projekt Red
  • Jussi Mankkinen

Eletään vuotta 2077. Ihmiskunta kipuilee kriisien ja ydinsodan keskellä. Yhdysvallat on muuttunut joutomaaksi, jota hallitsee aseiden laki väkivaltaisine jengeineen.

Ihmiset ovat paenneet kaaosta ylikansoitettuun Night Cityn megalopoliin. Kaupunki pursuaa painajaismaista nykyteknologiaa, hakkereita, häikäilemättömiä korporaatioita ja jatkuvaa taistelua elämästä ja kuolemasta – julmankauniiden maailmanlopun visioiden keskellä.

Cyberpunk 2077
Night Cityn maisemia. Kuva: CD Projekt Red
Cyberpunk 2077
Cyberpunk 2077 - peliä. Kuva: CD Projekt Red

Monimutkainen roolipeli

Tällaisia näkymiä tarjoaa tämän vuoden puhutuin ja odotetuin peli, puolalaisen CD Projekt Red -yhtiön Cyberpunk 2077, josta on kohistu etukäteen jo vuosikausia ja joka on julkaistu tänään torstaina.

Pelitoimittaja ja kirjailija Aleksandr Manzosin mukaan suurin syy uutuuspelin hypetykseen on CD Projekt Redin edellinen megaluokan panostus, vuonna 2015 julkaistu Witcher 3.

Tummasävyistä slaavilaista estetiikkaa pursuavaa roolipeliä on tähän mennessä myyty lähes 30 miljoonaa kappaletta, ja se on kahminut lukuisia alan kansainvälisiä palkintoja. Sitä on pidetty sekä valtavan sisältönsä että huiman visuaalisuutensa takia yhtenä tärkeänä merkkipaaluna videopelien historiassa.

Witcher 3 oli niin iso tapaus, että se on saanut ihmiset hypettymään myös Cyberpunk 2077:n kohdalla. He odottavat peliltä yhtä korkeaa laatua, Aleksandr Manzos kiteyttää.

Manzosin mukaan niin Witcher 3:n suosiota kuin Cyberpunk 2077:n hehkutustakin edesauttaa myös pelityyppi.

– Molemmat edustavat rakenteeltaan monimutkaista roolipeliä, joka on tavallaan tietynlainen peli-ihanne: pelimaailmassa voi vaeltaa suhteellisen vapaasti, tarina on vahva ja toimintaa riittää. Lisäksi pelaaja pystyy päättämään, millaiseksi oma hahmo muokkautuu ja kuinka se kommunikoi peliuniversumin ja muiden hahmojen kanssa. Vaikutelma on vastaava, jos katsoisi televisiosarjaa, mutta olisi siihen itse upotettuna mukana.

Kyse on myös siitä, millaiset teemat, rakenteet ja kuvastot pelimaailmassa myyvät: liiallinen kokeellisuus tai epäkonventionaalisuus rajaavat pelaajakuntaa.

Cyberpunk 2077 toteuttaa varsin perinteistä ja stereotyyppistä normipelaajan makua. Siinä on sci-fiä, toimintaa ja jännitystä, ja sen visuaalinen maailma on coolilla tavalla synkkää – tai ainakin yrittää olla. Tällainen vetoaa pelaajasegmenttiin, joka pitää kovaa ääntä mielipiteistään ja joka on asioista samanmielinen.

Cyberpunk 2077
Cyberpunk 2077 -peliä ja hakkeroitu ihminen. Kuva: CD Projekt Red
Cyberpunk 2077
Cyberpunk 2077 -peliä. Muun muassa Matrixista tuttu Keanu Reeves esittää Cyberpunk 2077:ssa Johnny Silverhandia, joka on yksi pelin avainhahmoista. Kuva: CD Projekt Red

Blade Runnerin jalanjäljissä

Cyberpunk 2077 -peliä ryhdyttiin lanseeraamaan jo vuonna 2012. Lopputulokseen suhteutettuna monivuotinen tekoprosessi ei ole mikään ihme.

– Tällaisten pelien tekeminen on vaikeaa, ja juuri siksi niitä ei ole paljon tarjolla. Myös tämän takia Cyberpunk 2077:een kohdistuu niin paljon odotuksia, Aleksandr Manzos sanoo.

Manzosin mukaan Cyberpunk 2077 viettelee myös tuttuudellaan: tulevaisuuden teknologiaa ja kyynisiä visioita sekoitteleva kyberpunk on lajityyppi, joka uiskenteli valtavirtaan jo 1980-luvulla Ridley Scottin Blade Runner -elokuvan myötä. Myös William Gibsonin Neurovelho (1984) kuuluu genren klassikoihin. Cyberpunk 2077:n myötä hieman hiljaisempaa vaihetta viettänyt tyylilaji on palannut jälleen otsikoihin.

– Tässä on ollut vuosikymmeniä aikaa perehtyä siihen, mitä ja millaista kyberpunk on. Kun pelin nimikin jo sisältää kyseisen termin, siihen on helppo tarttua. Ihmiset tietävät, mitä on odotettavissa.

Kyberpunkin kiinnostavuutta nykyihmisen kannalta lisää sekin, että tyylilaji yrittää käsitellä – ja joskus ratkoakin – lähitulevaisuuden ongelmia, joskaan ei kovinkaan toiveikkaasta näkökulmasta.

– Kyberpunk-maailman teemoihin kuuluvat luonnon tuhoutuminen, isojen korporaatioiden valta, tuloerojen kasvaminen ja slummiutumiseen johtanut kaupungistuminen. Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat ja ihmiset pakkautuvat megalopoleihin, Aleksandr Manzos luettelee.

Tällaisista teemoista ammentaa myös Cyberpunk 2077, jonka edeltäjiä ja inspiraation lähteitä ovat vuoden 1988 Cyberpunk- ja vuoden 1990 Cyberpunk 2020 -pelit. Synkeässä maailmanlopun megalopolissa, Night Cityssä, seikkailtiin jo 1990-luvun taitteessa.

Aleksandr Manzosissa vuosikymmenien varrelle ripustautunut pelikaanon herättää ainakin yhden ajatuksen.

– Voisi ehkä pohdiskella, että onkohan meidän mielikuvituksemme jumiutunut 1980-luvulle.

Viime vuosien isoihin pelijulkaisuihin kuuluvat Cyberpunk 2077:n ohella muun muassa Rockstar Gamesin Red Dead Redemption 2 ja Remedyn Control.