Demokraatit aikovat vaatia presidentti Donald Trumpin asettamista virkasyytteeseen maanantaina kongressin edustajainhuoneessa.
Kun aloitteesta on käyty asianmukaiset keskustelut, virkassyytteen nostamisesta voidaan äänestää tulevalla viikolla.
– Se saattaa olla tiistai tai keskiviikko ennen kuin asia saadaan saliin käsiteltäväksi, mutta uskon, että se tapahtuu tällä viikolla, edustajanhuoneen demokraattien ryhmänjohtaja James Clyburn arvioi sunnuntaina CNN-uutiskanavalla uutistoimisto Reutersin mukaan.
Trumpin kautta on jäljellä yhdeksän päivää, minkä jälkeen Joe Biden vannoo presidentin virkavalan Washingtonissa 20. tammikuuta. Mikäli Trump sitä ennen syrjäytettäisiin, virkaan astuisi varapresidentti Mike Pence.
Demokraatit haluavat poistaa Trumpin vallasta, koska he katsovat presidentin omilla toimillaan houkutelleen mellakoitsijoita tunkeutumaan Yhdysvaltain kongressirakennukseen viime keskiviikkona.
Yhdysvaltain lainsäädäntö mahdollistaa kaksi tapaa, joilla istuva presidentti voidaan pakottaa luopumaan virastaan. Yle esittelee lyhyesti nämä molemmat mekanismit.
Virkarikostutkinta on pitkä tie
Yhdysvaltain presidentti voidaan erottaa virastaan, mikäli kongressin senaattoreista vähintään kaksi kolmasosaa katsoo presidentin syyllistyneen virkarikokseen.
Ennen senaatissa käytävää oikeudenkäyntiä myös edustajainhuoneen on tuettava virkasyytteen nostamista.
Syyte nostetaan, jos enemmistö alakamarin 435 edustajasta katsoo, että presidentin toimia on punnittava oikeudenkäynnissä.
Mikäli näin käy, kyseessä on ensimmäinen kerta Yhdysvaltain historiassa, kun sama presidentti asetetaan toistamiseen virkasyytteeseen. Presidentti Trumpia vastaan nostettiin virkasyyte joulukuussa 2019.
Tuolloin edustajanhuoneen demokraattienemmistö katsoi presidentin syyllistyneen vallan väärinkäyttöön, kun tämä oli painostanut Ukrainan presidenttiä selvittämään presidenttiehdokas Joe Bidenin pojan toimia Ukrainassa. Helmikuussa 2020 republikaanien hallitsema senaatti totesi Trumpin syyttömäksi.
Enemmistö ratkaisee lain tulkinnan
Lain mukaan presidentti on mahdollista erottaa virastaan petoksen, lahjonnan tai muiden vakavien rikosten ja väärinkäytösten vuoksi. Se, mitä tämä täsmälleen ottaen merkitsee, on kuitenkin hyvin tulkinnanvaraista.
– Virkasyytteen johtava rikos voi olla mitä tahansa, mitä edustajainhuone katsoo sen olevan tietyllä hetkellä historiassa, arvioi aikoinaan varapresidentti Gerald Ford, joka myöhemmin korvasi presidentin virasta eronneen Richard Nixonin.
Demokraattiedustajien julkisuuteen antamassa syyteluonnoksessa Trump halutaan oikeuden eteen, koska hänen väitetään muun muassa painostaneen viranomaisia vääristelemään vaalitulosta ja yllyttäneen lausunnoillaan ihmisiä laittomuuksiin.
Syytteen ytimessä on ajatus siitä, että Trump on toimillaan vaarantanut Yhdysvaltain ja sen instituutioiden turvallisuuden.
Erottaminen kesken kauden epätodennäköistä
Yhdysvaltain historiassa yhtäkään presidenttiä ei ole erotettu virasta virkarikosmenettelyn kautta. Richard Nixon päätti erota tehtävistään vuonna 1974, kun virkasyyte alkoi näyttää väistämättömältä.
Presidentit Andrew Johnson (1868) ja Bill Clinton (1998) joutuivat kongressin ylähuoneen tutkittaviksi, mutta senaatti katsoi kummatkin syyttömiksi kuten myös Trumpin helmikuussa 2020.
Myös tällä kertaa Trumpin erottaminen virkasyytteen nojalla vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin mukaan kongressin ylähuone voisi käsitellä Trumpin virkasyytettä aikaisintaan sen jälkeen, kun Joe Biden on vannonut virkavalansa.
Uusien asioiden tuominen pikavauhtia senaatin käsittelylistalle vaatisi senaatin jäseniltä yksimielisen päätöksen. Sitä on käytännössä mahdotonta saavuttaa, sillä demokraateilla on vaikeuksia muodostaa edes tuomioon tarvittava kahden kolmasosan enemistö senaatissa.
Tähän mennessä 51 republikaanisenaattorista ainoastaan Alaskan Lisa Murkowski ja Pennsylvanian Pat Toomey ovat vaatineet presidenttiä eroamaan.
Perustuslain 25. lisäys tekisi Pencestä heti presidentin
Senaatin hyväksymän virkasyytteen lisäksi presidentti voidaan Yhdysvalloissa poistaa virasta, mikäli katsotaan, että hän on henkisesti tai fyysisesti kykenenemätön hoitamaan virkaansa.
Päätöksen presidentin kyvykkyydestä tekee varapresidentti, ja se vaatii tuekseen ministereiden enemmistön. Jos tällainen enemmistö saavutetaan ja presidentin syrjäyttämistä esitetään kongressille, varapresidentti astuu välittömästi maan johtoon.
Syrjäytetty presidentti voi kuitenkin vielä riitauttaa päätöksen, minkä jälkeen kongressilla on enimmillään 21 päivää aikaa tehdä lopullinen päätös presidentin toimintakyvystä.
Presidentin pysyvään erottamiseen hänen tilansa perusteella vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö kongressin kummassakin kamarissa.
Järjestely perustuu Yhdysvaltain perustuslain 25. lisäykseen, joka vahvistettiin vuonna 1967, muutama vuosi John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Laki säätää vallansiirtymisen melko tarkasti erilaisissa tilanteissa. Lisäyksen neljättä kohtaa – jossa oletuksena on vallasta kiinni pitävän ihmisen arviointikyvyn heikkeneminen – ei ole käytetty koskaan.
Valta on luovutettu varapresidentille esimerkiksi Ronald Reaganin ja George W. Bushin kausilla, kun presidentti on menettänyt hetkellisesti toimintakykynsä jouduttuaan leikkaukseen.
Pencen ei uskota vetoavan Trumpin terveydentilaan
Kongressin demokraatit ovat vaatineet 25. lisäyksen käyttämistä, mutta presidentti Trumpin syrjäyttäminen sen avulla vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer sanoi aikaisemmin tällä viikolla yrittäneensä ottaa yhteyttä varapresidentti Mike Penceen keskustellakseen hänen kanssaan 25. lisäyksen käyttöönotosta. Pence ei kuitenkaan suostunut tulemaan puhelimeen.
CNN-kanavan haastattelemien nimettömien lähteiden mukaan on "erittäin epätodennäköistä", että Pence yrittäisi ottaa käyttöön 25. lisäyksen. Varapresidentin tuntevat lähteet arvioivat, että tällainen yritys tulisi loppujen lopuksi epäonnistumaan.
Pence ei ole kuitenkaan kokonaan hylännyt ajatusta vedota 25. lisäykseen, mikäli presidentti Donald Trump tulee vielä arvaamattomammaksi, kertoi eräs lähde CNN:lle.
Hänen mukaansa varapresidentti Pencen leirissä on kuitenkin kannettu huolta siitä, että vetoaminen presidentin alentuneeseen arviointikykyyn tai jopa virkasyyteprosessin käynnistäminen voi saada Trumpin tekemään jotain, joka asettaisi maan vaaraan.
Aikaisemmin tällä viikolla Pencen hallinnon jäsen kertoi, ettei varapresidentti ole keskustellut lisäyksen käyttöönotosta kenenkään Trumpin ministerin kanssa.
Lue lisää:
Donald Trumpin presidenttiyden kohtalo on kiinni näistä neljästä vaihtoehdosta