Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Miksi Tukholmalla on sijoittajalle enemmän annettavaa kuin Helsingillä? "Ruotsi on maaottelussa kiusallisesti koko ajan johdossa"

Haluja listautua Helsingin pörssiin on alkuvuonna nähty tavallista enemmän.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri näkisi Helsingin pörssissä mieluusti nykyistä enemmän kuluttajaliiketoiminnan yrityksiä, jotka ovat monille tuttuja. Tukholman pörssissä niitä on Helsinkiä enemmän. Kuva: Marja Väänänen / Yle
  • Timo-Pekka Heima

Helsingin pörssi on alkanut taas innostaa aiempaa useampia yrityksiä. Aikeistaan listautua pörssiin ovat viime aikoina kertoneet käyttötavaravalmistaja Orthex ja suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowise.

Listautumisen myötä osakkeet tulevat pörssin julkiseen kaupankäyntiin, jolloin ne ovat halukkaiden ostajien saatavilla verkkopankin tai sovellusten kautta.

Orthex tunnetaan varsinkin muoviämpäreistä ja pakasterasioista. Yhtiö pyrkii saavuttamaan Euroopan johtavan säilytysbrändin aseman.

Sitowisen toimitusjohtaja katsoi, että heidän yrityksensä toimintaan kuuluva kestävien ja älykkäiden elinympäristöjen suunnittelu on tulevaisuuden ala.

Listautua aikoo myös terveysteknologiayritys Nightingale Health.

Vaikka Helsingin pörssiin on nyt tulijoita, sieltä on myös ostettu pois tunnettuja yhtiöitä, kuten teleoperaattori DNA ja Kotipizza.

– Viime vuosina on murehdittu enemmän, että yhtiöitä lähtee pois Helsingin pörssistä. On hyvä että niitä sekä lähtee ja tulee uusia tilalle. Valitettavasti pois lähtijät olleet aika suuria ja merkittäviä, tunnettuja yhtiöitä, ja pieniä yhtiöitä tulee tilalle, miettii Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Kiinnostus Kreaten osakkeisiin oli suurta

Myös elintarvikekonserni Fazer on väläyttänyt mahdollisuutta listautua pörssiin. Lounasmeren mukaan kaikille suomalaisille tutun Fazerin pörssipohdinnat ovat saaneet innostuneen vastaanoton.

– Suomessa pörssissä on aika paljon teollisuusyrityksiä. Monet toivoisivat sinne lisää kuluttajaliiketoimintaa, joka on meille jokaiselle tuttua ja johon on helppo perehtyä, ja jossa ihmiset ehkä jo ihan imagosyistä haluaisivat olla osakkeenomistajia, Lounasmeri sanoo.

Pörssiin ehti jo helmikuussa listautua infrarakentaja Kreate. Sen osakkeisiin kohdistui niin suurta kiinnostusta, että halukkaat saivat vain pienen osan siitä määrästä, mitä odottivat.

– Kreaten anti oli esimerkki sellaisesta, missä tosi moni yksityissijoittaja halusi lähteä mukaan, mutta pettymykseksi saatiin aika pieniä omistusosuuksia, Lounasmeri sanoo.

Hän toivookin, että tulevissa osakeanneissa huomioitaisiin paremmin myös yksityishenkilöiden kiinnostus.

Pörssitalon seinää
Pörssikurssit ovat nousseet vuoden takaisesta koronakuopasta jo monin paikoin koronaa edeltäneitä aikoja korkeammalle. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Ruotsissa pörssiin hankkiutuu kymmeniä yrityksiä vuosittain

Jos lähtee vertaamaan länsinaapuriin, menettää ilo muutamista uusista pörssiin tulleista yrityksistä hohtoaan. Ruotsissa pörssiin hankkiutuu vuosittain kymmenittäin uusia tulokkaita.

– Suomi ja Ruotsi ovat käyneet tässä maaottelua, jossa kiusallisesti Ruotsi on koko ajan johdossa, sillä heillä listautumisia on ihan merkittävästi enemmän mitä Suomessa. Näin on, vaikka otetaan huomioon, että Ruotsi on isompi maa, Lounasmeri sanoo.

– Ruotsissa on ihan arkipäivää, että joka vuosi on kymmeniä yhtiöitä tulossa pörssiin.

Kun Helsingin Sanomat tammikuussa vertaili Helsingin pörssin listautumisia Tukholmaan ja Osloon, oli tulos Helsingille huono. Helsinkiin listautui neljä yritystä, kun Tukholman ja Oslon pörssit vetivät kumpikin 60 uutta tulijaa.

Ruotsissa pörssissä on Suomea enemmän kuluttajaliiketoiminnan yrityksiä. Näihin monelle tuttuihin yrityksiin sijoittamiselle kynnys voi olla matalampi, kun yritysten liiketoiminta ainakin vaikuttaa tutulta.

Sijoituksia yhä useammin ulkomaille

Danske Bank selvitti äskettäin Pohjoismaiden pörsseihin sijoittamisen eroja. Suomesta yhä useampi yksityissijoittaja laittaa rahojaan myös ulkomaille.

– Esimerkkinä voisi mainita, kun suomalaiset sijoittavat Yhdysvaltoihin, he hakevat sieltä sellaisia teknologia- ja kuluttajayhtiöitä, joita Suomen pörssissä on vähemmän, kommentoi Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen Ylelle.

Laine-Tolosen mukaan Suomen ja Tanskan pörssit muistuttavat toisiaan siinä, että niissä on suhteellisen yksipuoleinen toimialavalikoima.

Riikka Laine-Tolonen, Helsinki, 30.08.2019
Danske Bankin Riikka Laine-Tolonen sanoo, että suomalaisten intoa sijoittaa ulkomaille lisää sen helppous: tietoa eri maiden yrityksistä löytyy yhä helpommin ja kaupankäynti netissä on helpottunut. Kuva: Antti Haanpää / Yle

– Suomessa korostuvat teollisuusyhtiöt pörssissä. Uudet yhtiöt ja listautumiset ovat olleet melko pitkään aika harvinaisia. Ruotsissa on suhteessa enemmän listautumisia, ja on tunnettuja kuluttajabrändejä, Laine-Tolonen sanoo.

Norjassa sijoittajille on tarjolla vahva energiapainotus, ja mukana on öljyalan ohella uusiutuvan energian yhtiöitä. Tanskassa taas pörssissä on runsaasti terveysalan yhtiöitä.

Dansken selvityksen mukaan suomalaiset yhtiöt kiinnostavat muissa Pohjoismaissa vähän.

– Suomen pörssin keskittyminen raskaaseen teknologiaan näkyy myös siinä, miten suomalaisyhtiöt houkuttelevat pohjoismaalaisia piensijoittajia. Suomi kaipaa monipuolisemman kattauksen yhtiöitä pörssiin, Laine-Tolonen kommentoi selvityksen yhteydessä.

Lue myös:

Sijoittajakonkari varoittaa untuvikkoja sudenkuopista: "Markkina on yksi iso seireeni" – Vältä nämä 5 aloittelevan osakesijoittajan virhettä

Reddit-ilmiö ei huolestuta suursijoittaja Varmassa – piensijoittajien säätely saattaa silti tiukentua

Koronapandemia lisää EU:n valtaa taloudessa, elpymisrahasto tekee Brysselistä tärkeämmän taloustoimijan – lue tästä olennaiset muutokset

Nuorten sijoittamisbuumi on kovempi kuin ehkä koskaan ennen – professori kiittää somea: "Säästäminen ja sijoittaminen on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää"