Energiayhtiö Fortum ja sen tytäryhtiö Uniper julkistivat viime vuoden lopulla yhteiset ilmastotavoitteet ja nyt niiden toteuttaminen on alkanut.
EU:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti yhtiö aikoo olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050 ja Euroopan tuotannossa vuonna 2035.
Työ alkoi hiilivoimaloista.
– Työ on itse asiassa alkanut jo niin Espoossa, jossa hiilen käyttö on vähentynyt kuin myös Saksassa, jossa Haydenin voimala suljettiin jo viime vuoden lopussa. Saksassa itse asiassa suljetaan vuoden 2025 loppuun mennessä kolme neljäsosaa koko hiilikapasiteetista. Saksan kapasiteetti vastaa neljää Inkoon voimalaitosta, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo.
Pohjoismaiden suurimman hiilivoimalaitoksen viimeinen savupiippu kaadettiin alas Inkoossa noin vuosi sitten.
Fortumin linjauksen mukaan hiilivoimakapasiteetti enemmän kuin puolitetaan vuoden 2025 loppuun mennessä noin 5 gigawattiin. Tähän sisältyvät Uniperin kivihiilivoimaloiden sulkemiset Saksassa, Isossa-Britanniassa ja hiilen käytön lopettaminen Espoossa.
Lisäksi Uniper sulkee hiilivoimalan Alankomaissa vuoden 2029 loppuun mennessä ja viimeisenä vuoteen 2038 mennessä suljetaan myös äskettäin käynnistetty ja kiistelty Datteln 4 Saksassa.
Poistuvan hiilikapasiteetin korvaajaksi aiotaan rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Tavoite käsittää 1,5-2 GW uutta maatuulivoima- ja aurinkovoimakapasiteettia vuoteen 2025 mennessä.
Myös vesi- ja ydinvoimatoimintoja kehitetään ja Venäjälläkin siirrytään pikku hiljaa uusiutuvaan energiaan.
– Fortum on jo nyt Euroopan kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja ja yksi isoimpia kaasuntoimittajia. Euroopan energiamurroksen takia tullaan tarvitsemaan valtavasti puhdasta energiaa, aurinkoa, tuulta ja puhdasta kaasua. Aiomme panostaa seuraavan viiden vuoden aikana investointeihin noin kolme miljardia euroa, Rauramo sanoo.
Fossiilinen maakaasu on Fortumin suurin ilmastopulma
Uniperin kautta Fortumista tuli jättimäinen maakaasuyhtiö. Maakaasu on kuitenkin fossiilista polttoainetta, jolla Euroopassa lämmitetään kodit ja pidetään yritykset toiminnassa.
Maakaasua tarvitaan myös jatkossa, kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa ja Saksa etenee ydinvoimaloidensa alasajossa. Kaasun avulla varmistetaan sähköjärjestelmien toimivuus sääoloista riippumatta.
Maakaasusta ei siis voi noin vain luopua. Itse asiassa sitä halutaan lisää.
Uniper on esimerkiksi rahoittamassa kiisteltyä Venäjältä Saksaan vedettävää Nord Stream 2 -kaasuputkea, josta valtaosa on jo rakennettu.
– Uniper on ollut yksi sen putken lainoittajista. Olemme arvioineet, että kyllä putki valmistuu, Rauramo sanoo.
Pidemmällä aikavälillä maakaasun käyttö on kuitenkin siirtymässä puhtaaseen vetyyn ja synteettisiin kaasuihin.
– Työ siinäkin on jo alkanut. Teknologinen polku on olemassa. Se lähtee siitä, että saadaan ensin paljon puhdasta sähköä, josta voidaan tehdä puhdasta kaasua ja jolla sitten voidaan korvata maakaasua. Teknologia on sellaisessa kehitysvaiheessa, että noin 10 vuoden kuluttua synteettinen kaasu on samanhintaista kuin fossiilinen kaasu.
– Muutos ei silti käy nopeasti ja se tulee vaatimaan investointeja ja tähän isot Euroopan maat ja EU ovat satsaamassa, jotta pystyttäisiin kehitystä nopeuttamaan, Rauramo kertoo.
Ympäristöjärjestöt pitävät tahtia liian hitaana
Saksalainen tytäryhtiö Uniper tuottaa jo Fortumille muhkeaa tulosta kaasu-, hiili-, vesi- ja ydinvoimaloillaan, mutta myös päänsärkyä. Fortum päätyi Uniper-kaupan myötä etenkin ympäristöjärjestöjen silmätikuksi mittavan hiili- ja kaasutuotannon takia.
Ympäristöjärjestöille Fortumin mainostamat mittavat ilmastotoimet eivät riitä.
– Se, että Fortum sulkee osan hiilivoimaloistaan 2025 on vähintä, mitä pitää tehdä. Loputkin pitäisi kuitenkin sulkea viimeistään 2030 mennessä, sanoo ilmasto- ja energiasiantuntija Olli Tiainen Greenpeacesta.
– Uniperin kautta Fortumin kivijalka on jatkossakin maakaasu eikä sen jakelu ole vähentymässä. Uniperin vuosiraportin mukaan päinvastoin. Maakaasu on Fortumin tavotteiden toteuttamisessa vielä ongelma senkin vuoksi, että Fortumin laskee vedyntuotantoa maakaasun varaan. Vetyä varmasti tarvitaan, mutta sen tulisi olla ns. vihreää vetyä eli uusiutuvilla tuotettua vetyä, Tiainen jatkaa.
Tiainen pitää myös Fortumin toimia Venäjällä mitättöminä. Päästöt eivät katso maiden rajoja.
Rauramo vakuuttaa joka tapauksessa tekevänsä kaikkensa, että Uniperin kanssa sovituissa päästötavoitteissa edetään.
– On meillekin selvää, että hiilestä täytyy luopua ja kaasu täytyy puhdistaa, jotta pääsemme Euroopan ja Pariisin päästötavoitteisiin. Katsomme hyvin positiivisin mielin päästötavoitteita. Toivomme Euroopalta vielä suurempaa päättäväisyyttä, että päästörajoituksia tiukennettaisiin ja päästökauppaa laajenettaisiin kaiken toiminnan alueille, Rauramo sanoo.
Lue lisää:
Fortumin tulos pomppasi, kun tuloksessa on mukana iso kaasu- ja hiilituottaja Uniper
Saksa selvittää kivihiilestä luopumisen aikaistamista – valtio maksaa miljardeja voimalayhtiöille
Fortumiin kytkeytyvä hiilivoimala taas aktivistitempauksen kohteena Saksassa