Korona patisti suomalaiset etätöihin vuosi sitten ja nyt etätyö on tuttua jo yli miljoonalle suomalaiselle. Paluuta kokonaan entiseen työnteon malliin ei ole koronan jälkeenkään. Etätyö on tullut jäädäkseen, se on jo selvää. Mutta sovitaanko etätyön ehdoista jatkossa työpaikoilla, työnantaja- ja työntekijäliittojen välisissä tes-neuvotteluissa vai ihan eduskunnassa saakka?
– Tarvitaan kaikkia kolmea. Osa asioista on järkevintä sopia paikallisesti yrityksen sisällä etätöitä tekevän työntekijän kanssa. Osa asioista kuuluu tes-pöytiin ja myös lainsäädäntöä pitää kehittää, koska lainsäädännössä etätyötä ei oikein tunnisteta vielä tällä hetkellä, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Puhelinsoitto pariin työnantajaliittoon, Paltaan ja Kaupan liittoon todistaa, että niiden mielestä etätyöt on parasta sopia yrityskohtaisesti. Tes-pöytään etätöitä ei haluta suin surminkaan, eikä eduskuntaakaan hoputeta lakimuutoksiin.
– Työaikalaki uudistettiin vastikään. Uudistustarpeita ei nyt ole. Etätöitä on tehty yrityksissä entuudestaankin. Korona-ajan ainut muutos on, että etätyö on laajentunut nopeasti, sanoo Palvelualojen työnantajaliiton Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.
Työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan liitosta on samolla linjoilla.
– Etätyö jos mikä on yrityskohtainen asia. Ei ollenkaan tes- ja lakiasia. Lainsäädännössä on pelikirja, jonka reunaehtojen mukaan voi sopia paikallisesti myös etätyöehdoista.
Saako etätyöpäivää pilkkoa?
Mutta, työnantajissa ollaan muutakin mieltä, etenkin lainsäätäjän osuudesta. Näin esimerkiksi yhdessä maan suurimmista tilitoimistoista, Rantalainen Oy:ssä. Sen noin tuhannesta työntekijästä iso osa työskentelee parhaillaankin etänä.
– Työlainsäädännön kannalta tilannetta pitää kyllä seurata tarkkaan, koska etätyö muuttaa merkittävästi työntekoa. Vaikka esimerkiksi työaikalakia hiljattain uusittiin, niin nopeasti voi tulla tarve tarkastella työaikalainsäädäntöä uudestaaan. Esimerkiksi salliiko nykyinen lainsäädäntö työpäivän osittamisen ja kuinka moneen osaan, niin sitä pitää tarkastella, sanoo lakiasiainjohtaja Kimmo Martikainen tilipalvelu Rantalainen oy:stä.
– Samoin työsuojeluun ja tietoturvaan liittyvät säädökset voidaan joutua pohtimaan hieman uudesta näkökulmasta etätyön lisääntyessä.
Jos kompastut kotona
Ammattiliitto taas näkee etätyön tuoneen lakeihin korjaustarvetta muun muassa työterveyshuoltoon ja etenkin työntekijän vakuutusturvaan.
– Ajatellaanpa vaikka, että etätyöpisteesi on talon yläkerrassa. Menet portaita alas hakemaan keittiöstä kupin kahvia, kompastut portaissa ja katkaiset jalkasi tai kätesi, niin tämänhetkinen, työnantajan ottama tapaturmavakuutus ei korvaa sitä. Sinulla täytyy yksilönä olla oma vakuutus. Jos ei ole, jäät ilman turvaa, Pron Malinen kuvaa tilannetta.
Suomen Ekonomit -etujärjestön työmarkkinajohtaja Riku Salokannel näkee, että etätyöt on ensisijaisesti paikallisesti sovittava asia.
– Paikalliselle sopimiselle pitää jättää hyvin paljon tilaa. Mutta etätyöhön liittyy myös juridisia puolia, joihin on syytä sopia lainsäädännöllä perälaudat, kuten työturvallisuusasiat ja miten lakisääteiset tapaturmavakuutukset korvaavat. Työehtosopimuksiin sitten työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työajan seurantaan liittyvät asiat.
Etätyöpiste firman piikkiin
Tilitoimisto Rantalainen toimii 50 paikkakunnalla. Iso osa väestä työskentelee nyt etänä.
– Korona-aika on lisännyt merkittävästi etätyön määrää. Noin 70 prosenttia työntekijöistä on tehnyt pääosin etätöitä joko kotonaan tai loma-asunnolla, Martikainen kertoo.
Etätöissä on viihdytty ilmeisen hyvin:
– Henkilöstökyselyn perusteella noin 75 prosenttia toivoo jatkossakin voivansa työskennellä vähintään viisi päivää kuukaudessa etänä, Martikainen kuvaa.
Viihtyvyyttä on lisännyt se, että Rantalainen on kustantanut ja hankkinut kaikille halukkaille kotiin ergonomisen työpisteen: säädettävän sähköpöydän ja työntekijän valitseman työtuolin.
– Kaikilla työntekijöillä oli jo ennestään kannettavat tietokoneet ja nyt niihin on hankittu laajakulmanäytöt, näppäimistöt ja kaikki etätyöneuvoteluissa tarvittavat lisälaitteet kotityöskentelyä varten, Martikainen kertoo.
Laadukas etätyöpiste (pöytä+tuoli+tietokoneet oheisvarusteineen) maksaa Martikaisen mukaan noin 2 000-3 000 euroa kappaleelta.
– Näitä työpisteitä on hankittu koteihin noin 200 kappaletta ja osalla on jo entuudestaan etätyöpisteet, kun osa henkilöstöstä on tehnyt etätöitä jo ennen koronaa.
Yritys säästää vuokrissa
Moni voi pitää etätyöpisteen maksamista melkoisena menoeränä yritykselle. Martiaisen mukaan yhtiö päinvastoin hyötyy siitä taloudellisesti.
– Sähköpöytä on ergonomisempi ja mukavampi ja lisää työntekijän viihtyvyyttä ja sitä kautta työn laatua, tuottavuutta ja tehokkkuutta, kun selkäkivuista ja vastaavista johtuvat sairaslomapäivät vähenevät.
– Etätyöpisteet maksavat saman verran työpaikallekin. Etätyön lisääntymisen myötä pystymme kuitenkin hankkiutumaan eroon osasta toimistotiloja, mistä koituu huomattava taloudellinen säästö vuokrakuluihin. Esimerkiksi tänä vuonna pystymme luopumaan pelkästään pääkaupunkiseudulla noin 40 prosentista toimistotilojamme. Säästämme satoja tuhansia euroja.
Martikaisen mukaan yrityksen toimitilakustannukset vähenevät enemmän kuin mitä etätyöinvestointi vastaavasti aiheuttaa.
– Tämä on investointi, joka taloudellisesti kannattaa työnantajalle, Martikainen tiivistää.
Lue lisää: