Miten talous ja yhteiskunta saadaan taas pyörimään sujuvasti, kun koronatilanteen yli päästään? Tästä ja muun muassa rajoitustoimien aikanaan koittavasta purkamisesta hallitus neuvottelee tänään illalla.
Hallitukselta odotetaankin niin sanottua exit-suunnitelmaa, jossa olisi tarkempia askelmerkkejä siihen, miten normaaliin palataan.
Ennen neuvotteluja on ennakoitu, että heinäkuussa Suomessa päästäisiin lähelle normaalitilaa, ja jos kesäkuussa rajoituksia olisi voimassa paljon nykyistä vähemmän.
Helsingin Sanomien näkemän suunnitelmaluonnoksen mukaan hallitus arvioi kahden viikon välein edellytyksiä rajoitusten purkamiselle.
Lisää aiheesta: Marin: Luvassa voi olla "normaali juhannus" – keskustelu rajoitusten purusta jatkuu torstaina
Suunnitelma koronan jälkeisestä ajasta puhutti myös Ylen aamussa, jossa vieraana oli elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Hän sanoi, että hän tai elinkeinoministeriö eivät ole olleet valmistelemassa exit-suunnitelmaa, vaan sitä hoitavat valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Yle kysyi talouden asiantuntijoilta, mitä hallituksen kannattaa ottaa suunnitelmissaan talouden näkökulmasta huomioon.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist näkee, että edetä kannattaa kuten tähänkin saakka, eli päivittää suunnitelmia aina tilanteen mukaan.
– Olen vähän huolissani, jos varhaisessa vaiheessa lyödään tarkkoja suunnitelmia kiinni. Suomi tunnetusti ei ole aina erityisen ketterä ja joustava. Kun tehdään suunnitelmia terveys edellä, voi olla se riski, että niitä tehdään liiankin varovaisesti, Appelqvist pohtii.
– Pitää olla valmis tarvittaessa nopeuttamaan talouden avaamista jos näyttää siltä, että se on mahdollista.
Vaikeille uudistuksille tarvetta
Työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä kokosi jo viime vuoden keväällä työryhmän kanssa toimenpiteitä, joilla Suomen talous pitemmällä aikavälillä toipuisi koronatilanteesta.
Talous on monelta osin noussut koronakuopasta vuoden takaisia odotuksia paremmin. Kun rajoituksista päästään, Vihriälä näkee tärkeimmäksi toimeksi talouden rakenteelliset uudistukset.
– Pitää vakauttaa julkisen talouden velkaantuminen, parantaa työllisyysastetta ja saada kasvu kestävästi käyntiin, Vihriälä sanoo nyt Ylelle.
Vihriälä on äskettäin koonnut blogiinsa perusteluja tarpeellisille rakenneuudistuksille.
Pitkän aikavälin rakenteellisten uudistusten tärkeyden nostaa esiin myös Swedbankin Suomen pääekonomisti Heidi Schauman.
– Tarvitaan investointeja ja tuottavuuden sekä työllisyysasteen nostamista. Nämä vaativat poliittisesti vaikeita päätöksiä. Sikäli poliitikoille tämä on hyvin vaikeaa aikaa, kun monia ratkaisuja pitää pohtia samaan aikaan, sanoo Schauman.
Tasapainoilu rajoitusten kanssa toiminut
Swedbankin Schauman sanoo, että yrityksillä ja kuluttajilla olisi hyvä olla näkymä puoleksi vuodeksi eteenpäin.
– Silloinkin kun moni on jo saanut rokotteen, osalla aloista tarvitaan aputyökaluja. On tässä tilanteessa tärkeää, että elvytystä ei vedetä pois liian nopeasti, Schauman sanoo.
Appelqvist muistuttaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden pärjänneen koronan kanssa monia muita maita paremmin.
Menestyksen taustalla on ajoittain sekavaksikin koettu tasapainoilu rajoitustoimien ja talouden aukipitämisen välillä.
– On vältetty ylilyöntejä, kuten massiivisia liikkumisrajoituksia. Tällainen ajattelu on mielestäni tärkeää jatkossakin: kun yhä suurempi osa riskiryhmistä on rokotettu, voidaan nostaa riskitasoa muun yhteiskunnan osalta.
Appelqvist harkitsisi koronarokotepassin hyödyntämistä myös kotimaan tapahtumien avaamiseen, vaikka ymmärtääkin siihen liittyvän omat hankaluutensa.
Tuovatko kertyneet säästöt loppuvuodeksi kulutusjuhlan?
Dansken Appelqvist kuvailee Suomen talouden näkymiä ja toipumisen edellytyksiä hyviksi, kunhan liikkumista saadaan taas avattua.
– Tässä ehdottomasti auttavat kotitalouksien kertyneet säästöt, joita on hyvin mittavissa määrin. Monet ovat ihmetelleet, miten se on mahdollista, kun työttömyys on osittain noussut.
– Suurimmalla osalla ihmisistä säästöjä on kuitenkin kertynyt, kun kuluttamaan ei ole päässyt. Sieltä tulee vuoden toiselle puoliskolle aika merkittävä piristysruiske talouteen, Appelqvist sanoo.
Koronatilanne on heijastunut hyvin eri tavoin eri aloille, mikä näkyy muun muassa maksukorttien käytössä.
Swedbankin Schauman ei ole niinkään varma, tullaanko kulutusjuhlaa näkemään.
– Aika paljon luotetaan siihen, että kulutus ampuu ylös heti, kun päästään liikkumaan. Voi myös olla, että moni on varovainen ja pitää kiinni omista säästöistään. Sekin tiedetään, että monilla ei ole mitään säästöjä, joita kuluttaa, Schauman muistuttaa.
Hän katsoo myös, että kuluneen vuoden aikana olleiden asuntolainojen lyhennysvapaiden loppuminen voi osaltaan pienentää pomppua ylöspäin.
– Välttämättä ei tule kulutusjuhlaa. Koetaanko esimerkiksi, että pitää vielä säästää ja pelata varman päälle, Schauman pohtii.
Vihriälä uskoo, että patoutunutta kulutuskysyntää on, mutta sen määrää on vaikea ennalta tietää.
– On nähty säästämisasteen nousua, joka purkautuu jossain vaiheessa, kun tilanne helpottaa.
Yle käsitteli suunnitelmia koronan jälkeiseen aikaan myös sunnuntaina. Tuolloin eri alojen asiantuntijat katsoivat, että koronan jälkihoidossa pitää lähteä terveys edellä, unohtamatta kuitenkaan olemassa olleita rakenteellisia ongelmia, joita korona on voinut pahentaa.
Lue myös:
Danske Bank: Ruotsin talouskasvu kiitää Suomen edellä
Etla: Suomen talous jämähtänyt kasvuloukkuun – radikaaleja muutoksia kaivataan