Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Urheilun muistoesineiden markkinoille on syntynyt erikoinen buumi, jossa huutokauppahinnat rikkovat miljoonien dollarien ennätyksiä ja keräilykorttien kuntoluokittaja joutuu rajoittamaan toimintojaan korttitulvan vuoksi.
Sopivaan saumaan ajoittui digiloikka, jossa keräilykortit yhdistettiin toiseen buumiin: lohkoketjuun. Syntyi NBA Top Shot, jolla muutama onnekas on jo rikastunut.
Onko urheilun keräilytavarasta tullut sijoittamista vai mistä on kyse? Tässä jutussa näkökulmansa kertovat keräilijät, joiden intohimona on vanhat pelipaidat ja jääkiekkokortit sekä digitaalinen Top Shot.
NBA Top Shot yhdisti lohkoketjun ja keräilybuumin
Helsinkiläisen rap-artisti Särren eli Miika Särmäkarin tietokoneen ruudulle avautuu videoklippi, jossa NBA:n suomalaistähti Lauri Markkanen tekee donkin, eli lyö pallon koriin suoraan yläpuolelta. Ruudulla näkyy pelitilastoja, oheistietoja, linkki keskustelufoorumiin ja nappulat, joista jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan.
– Kun NBA Top Shot tuli, se yhdisti kryptovaluutoista kiinnostuneita, keräilijäluonteita ja koripallofaneja – joita maailmassa on todella paljon, Särmäkari toteaa.
Särmäkari on kovan luokan koripallofani. Videoklippi Markkasen donkista on yksi esimerkki hänen Top Shot -hetkien kokoelmastaan. Kyse on eräänlaisista digiajan keräilykorteista. Käytännössä ne ovat lohkoketjun pätkällä yksilöityjä videoklippejä NBA-pelaajien huippuhetkistä.
Alkuvuodesta yhdysvaltalaismediaan ilmestyi juttuja Top Shot -huuman avulla rikastuneista henkilöistä, jotka ehtivät apajille ajoissa, ostivat halvalla ja myivät arvojen noustessa. Tiettävästi kallein Top Shot -hetki on LeBron Jamesin donkki, joka huutokaupattiin huhtikuussa lähes 390 000:lla dollarilla (reilut 320 000 euroa).
Särmäkari kertoo Top Shot -hetkiensä arvon vaihtelevan tällä hetkellä euroissa mitattuna alle kymmenestä satoihin euroihin, ja muutaman pelaajan kohdalla mahdollisesti tuhansiin euroihin.
– Mutta hinnat ovat myös heilahdelleet aika voimakkaasti, ihan pilvistä alas. Siihen on hyvä varautua jokaisen, joka mukaan lähtee.
Arvot vaihtelevat jo yksittäisten NBA-otteluiden tulosten mukana. Jopa pelaajan loukkaantuminen näkyy hinnassa, minkä alla oleva graafi havainnollistaa. Numeroituja kohtia painamalla näet hinnan kehityskulun vaiheittain.
Graafin kuvaama hintojen heiluminen tapahtuu keräilijöiden keskinäisellä markkinapaikalla, jossa kauppaa käydään yksittäisistä Top Shot -hetkistä. Uusina niitä ostetaan muutaman pelaajan yllätyspaketeissa, joilla on kiinteä hinta.
Yllätyspaketit, uteliaisuus ja kavereiden intoilu saivat helsinkiläisen koripallovalmentajan ja matkaoppaaksi opiskelevan Santtu Salmelan panemaan muutaman kympin likoon Top Shotiin.
– Olen kova koripallofani ja junnuna keräsin perinteisiä keräilykortteja. Myös pikavoittojen mahdollisuus kiinnosti, eli se, jos yllätyspaketista paljastuisi keräilyharvinaisuus, Salmela sanoo.
Top Shot ei tuo Salmelan mukaan samaa tunnetta, kuin keräilykorttipaketin avaaminen lapsuudessa, mutta oma jännitysmomenttinsa siinä on – ja se voi koukuttaa.
– Sivukorvalla olen kuullut, että pandemia-aikana jotkut ihmiset ovat käyttäneet vähän liikaakin aikaa Top Shot -harrastukseen. Kyse on vähän samasta kuin miksi lapsilla on hyvä olla ruutuaika, Salmela toteaa.
Mitä virtuaalisille korteille käy, jos ylläpitäjä menee nurin?
Top Shot herättää myös kriittisiä kysymyksiä. Yksi niistä on koko järjestelmän riippuvuus sen kehittäjästä, Dapper Labsista.
– Jos Dapper Labs menee konkurssiin, katoavatko silloin myös kortit ja niiden rahallinen arvo, pohtii Olli Segersvärd, joka pitää koripalloaiheista NBA-tuokio -podcastia ystävänsä Jirka Poropudaksen kanssa.
Toinen pulma on se, lopahtaako harrastajien into. Dapper Labsin edellisen hittituotteen, CryptoKittiesin hintojen nousu tasaantui ajan saatossa.
Kaksikko näkee huumassa riskin, että myöhemmin mukaan tulevat päätyvät vain rahoittamaan ensimmäisten voitot.
– Näiden keräilykohteiden arvonnousu vaatii keräilijöiden lukumäärän jatkuvaa kasvua, Poropudas toteaa.
– Ja ansaintalogiikkakin on kunnossa, kun Dapper Labs höylää aina viisi prosenttia kaupoista.
Moni kuitenkin uskoo digitaalisen keräilyn tulevaisuuteen. Siitä kertoo Top Shot -kehittäjä Dapper Labsin hiljattain keräämä yli 300:n miljoonan dollarin (noin 250 miljoonan euron) rahoituskierros pääomasijoittajilta.
Samalla apajille pyrkivät muutkin urheiluliigat. Huhtikuussa perinteinen keräilykorttien valmistaja Topps lanseerasi omat lohkoketjuun perustuvat keräilykorttinsa Yhdysvaltain baseballin ammattilaisliiga MLB:n kanssa.
Harrastaja: suurin osa korteista lähes arvottomia
Samaan aikaan buumi jyllää myös fyysisten keräilyesineiden maailmassa.
Tammikuussa baseball-legenda Mickey Mantlen vuoden 1952 keräilykortti huutokaupattiin ennätyksellisellä 5,2 miljoonalla dollarilla (4,3 miljoonaa euroa). Huhtikuussa sama hinta huudettiin koripallotähti LeBron Jamesin tulokaskortista kaudelta 2003–2004.
Huutokaupan nousevat hinnat näkyvät myös alla olevassa graafissa, joka kuvaa toteutuneita huutokauppoja Teemu Selänteen ja koripallotähti Michael Jordanin keräilykorteista.
Yli 30 vuotta jääkiekkokortteja keräillyt tuusulalainen Tatu Kanen muistuttaa, että maailmalla kortteja on lukematon määrä.
– Niistä suuri osa on ehkäpä muutaman sentin arvoisia.
Aina arvo ei nouse, vaikka pelaaja olisi legenda. Kanen kertoo esimerkin 1990-luvulta, jolloin Selänteen NHL-tulokaskortti oli verrattain kallis Suomessa.
– Nyt on hyvä, jos kyseisestä kortista saa kolme euroa. Tuolloin ei Suomessa vielä tiedetty, että kyseisiä kortteja oli pilvin pimein Yhdysvalloissa.
Harvinaisuuden lisäksi kortin on oltava kunnossa, eli ”mintissä”. Alla oleva graafi havainnollistaa kuntoluokituksen vaikutusta keräilykortin myyntiarvoon.
Pelipaitaharrastaja: ”Pulloja keräilemällä pääsisi paremmin tuntipalkoille”
Myös pelipaitojen keräilypiireissä on nähty korona-aikana vilkastumista, kertovat vanhoja jääkiekkopaitoja keräilevät Jussi Luokomaa ja Mikko Tanski.
Molemmat ovat maksaneet jopa nelinumeroisia summia yksittäisistä keräilyharvinaisuuksista, mutta kumpikaan ei näe harrastusta sijoittamisena. Lisäksi Suomessa piirit ja hinnat ovat suurta maailmaa pienempiä.
– Voi olla, että pulloja keräilemällä pääsisi paremmin tuntipalkoille, vastaa noin tuhannen pelipaidan kokoelman vuosien saatossa kerännyt Tanski.
Pelipaitojen keräilyyn, pelkästään aidon ja väärennöksen erottamisen opetteluun kuluisi Tanskin mukaan niin paljon aikaa, että rahan takia vaivannäköä pitkään jaksaisi. Arvo voi myös laskea, etenkin uudemmissa paidoissa.
– Sanoisin, että 95 prosenttisesti tämä on jääkiekkohistorian vaalimista ja rakkautta vanhoihin likaisiin paitoihin, niin kamalalta kuin se kuulostaakin, Luokomaa naurahtaa.
Omansa hän haluaisi kuitenkin takaisin, jos joutuisi joskus kokoelmastaan luopumaan. Vanhojen paitojen kohdalla se on Luokomaan mukaan uudempia huomattavasti todennäköisempää.
Onko kyseessä kupla?
Villitystä on selitetty koronapandemialla, joka pakotti ihmiset koteihinsa. Korkeita hintoja on selitetty esimerkiksi keskuspankkien alhaisella korkopolitiikalla, jonka nähdään ajavan sijoittajia etsimään rahoilleen vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Nettiin on jopa ilmestynyt sijoituspalveluita, jotka kauppaavat osa-omistuksia keräilyharvinaisuuksista.
Keskuspankkien pandemia-ajan toimet mainitsee myös Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori, Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Timo Rothovius.
– Keskuspankit ovat lykänneet rahaa maailmalle enemmän kuin koskaan aiemmin. Samalla sitä ei ole päästy kuluttamaan normaaliin tapaan, joten rahaa on siirtynyt sijoituksiin ja erilaisiin keräilykohteisiin.
Rothovius pitää myös digitalisaation ja sosiaalisen median roolia ilmeisenä.
– Ennen nykyistä tietotekniikkaa keräilijöiden kohtaaminen oli ylipäätään hankalampaa. Nyt periaatteessa jokainen pystyy osallistumaan puhelimellaan huutokauppaan tai kilpailuun. Sama näkyy pörssisijoittamisen puolella.
Rothovius uskoo, että hurjaa nousua seuraa ennen pitkää hintojen lasku – myös lohkoketjuun rakennetuissa keräilyharvinaisuuksissa. Aaltoliike on toistunut myös läpi pörssin ja taiteen arvostuksen historian.
– Seuraava laskumarkkina voi olla edessä, kun keskuspankit alkavat vähentää likviditeettiä pois markkinoilta, Rothovius tuumaa.
Viime kuukausien hintapiikit eivät ole silti rikkoneet kaikkia aiempia ennätyksiä. Alla olevan graafin yksityiskohtia painamalla näet ennätyksistä tarkempia tietoja.
Arvojen kohtalo jää nähtäväksi, mutta todennäköisesti se ei poista Tanskin tai Luokomaan, koripallofani Särmäkarin ja Salmelan tai tuhansien jääkiekkokorttien kokoelman keränneen Kanenin perimmäistä syytä harrastukselleen.
Se syy on rakkaus lajiin ja keräilemisen selittämätön kiehtovuus.
Lue lisää: Digitaalisista tiedostoista taotaan uniikkeja kappaleita, joita myydään miljoonilla euroilla