On eläköityviä, karanneita tai muuten alalta lähteneitä.
Näin kuvaa vaikeaa tilannetta Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen tutkintovastaava Anne Mäenpää.
Yksin Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin 300 sairaanhoitajaa. Määrä ei riitä oikein mihinkään, sillä Suomen kunnista jää tällä vuosikymmeneltä eläkkeelle arviolta 13 000 lähi- tai sairaanhoitajaa.
Lisäksi koulutetuista sairaanhoitajista jopa kolmannes pohtii alanvaihtoa kolmivuorotyön tai palkan takia tai lähtee ulkomaille.
– Nuorten toiveet ja ajatukset tulevaisuudesta eivät välttämättä kohtaa työelämän kanssa, Mäenpää kertoo.
Kielirajat usein tiukat
Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä arviolta 30 000 uutta hoitajaa. Väestö vanhenee ja hoivaa tarvitaan yhä enemmän. Hoitajamitoitusta säätelee uusi laki, mikä sekin lisää hoitajien tarvetta.
Hoitajia on toivottu löytyvän maahanmuuttajista ja ulkomailta. Tällä hetkellä sairaanhoitajakoulutuksen kielivaatimukset joko englannista, suomesta tai ruotsista ovat kuitenkin niin tiukat, että moni halukas hakija ei pääse sisään.
Tampereen ammattikorkeakoulussa ja pääkaupunkiseudun Metropoliassa alkaa ensi tammikuussa pilottikoulutus, jossa luodaan mallia maahanmuuttajien hoitajakoulutukselle. Suomen kielen opetusta normaalia enemmän, lisäksi kielen opettelu on esillä kaikissa teoriaopintojaksoissa ja harjoitteluissa.
Ensimmäisestä ryhmästä valmistuu 28 sairaanhoitajaa. 3,5 vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta heidän pitäisi pärjätä töissä suomen kielellä.
– Olemme valmistautuneet lähtemään ihan alkeista, Tampereen ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori Mari Touronen sanoo.
Potilaiden teitittely suomeksi
Tähän mennessä moni sairaanhoitajakoulutus on vaatinut niin sanotun B1-tason suomen kielen osaamista. Tämä tarkoittaa tasoa, jolla pitäisi jo pärjätä työelämässä. Se on ollut liikaa monelle hoitajaurasta kiinnostuneelle.
Nyt uudessa koulutusmallissa rakennetaan vähintään B1-tason suomen tai ruotsin kielessä 3,5 vuoden aikana. Kotimaista kieltä opetetaan heti ensimmäisestä opintojaksosta alkaen. Kieltä opetellaan esimerkiksi potilaskontakteissa ja tietojen kirjaamisissa. Opiskelijat opettelevat myös teitittelemään suomalaiseen tyyliin.
– Aikaisemmasta kokemuksesta voin sanoa, että kirjallinen suomen kielen osaaminen on haastavaa. Virheitä ei kannata pelätä, niitä tulee suomenkielisillekin, Touronen sanoo.
Suurin ryhmä Venäjältä
Pääkaupunkiseudulla on jo paljon maahanmuuttajataustaisia hoitajia. Metropolia ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Päivi Rimpioja arvioi, että heitä on viisi prosenttia opiskelijoista.
Tulijoita Suomeen on etenkin Venäjältä, Nepalista, Filippiineiltä ja Afrikasta. Esimerkiksi vuoden 2015 maahanmuuttaja-aallossa tulleista voisi löytyä useita uusia hoitajia, kun opiskelun alun kielivaatimuksia höllennetään.
Rimpioja opetti pitkään englanninkielisen tutkinnon opiskelijoita. Opiskelijoita oli yli 30 maasta. Kokemukset harjoittelusta olivat myönteisiä.
– Monet potilaat tykkäsivät maahanmuuttajahoitajista, koska heillä on kaunista kunnioittavaa käytöstä esimerkiksi vanhempia ihmisiä kohtaan.
Yli puolet kunnista kertoo jo ongelmista saada tarpeeksi lähi- tai sairaanhoitajia. Erityisen vaikeaa on saada hoitajia vanhustenhuoltoon.
Hyviä kokemuksia ja haasteita
Rimpiojan mukaan kulttuuri- ja kielitietoisuus helpottaa maahanmuuttajien asettumista työpaikoille. Opiskelijoiden on helpompi sopeutua, jos työpaikalla on jo valmiiksi maahanmuuttajataustaisia hoitajia.
Potilaita taas ei välttämättä haittaa, vaikka suomen kieli ei ole täydellistä, jos asenne on oikea.
– Eräs vanhus kysyi, missä on se aurinkoisesti hymyilevä tumma hoitaja, minä haluan hänet tänään. Kokemukseni opiskelijoiden kanssa ovat myönteisiä, Rimpioja sanoo.
Hoitajilta vaaditaan toki myös omaa hyvää asennetta. Rimpioja on itse ollut sairaanhoitaja Itävallassa ja Etiopiassa, ja tietää, että kulttuurieroja on myös Euroopan sisällä.
Keniassa kiinnostusta
Sairaanhoitajakoulutuksen tutkintovastaava Anne Mäenpää sanoo, että tarkoitus on saada 75 prosenttia maahanmuuttajahoitajista pysymään Suomessa.
Mitä paremmin kielitaito on hallussa, sitä paremmin opiskelijat työllistyvät. Myös potilaat hyötyvät.
– Suomessa ei ole varaa kadottaa ja menettää osaajia. Olisi tärkeää, että myös maahanmuuttajat työllistyisivät ja pysyisivät täällä.
Suomalainen sairaanhoitajakoulutus kiinnostaa myös maailmalla. Syksyllä Tampereen ammattikorkeakoulussa alkoi 25 kenialaisen sairaanhoitajaopiskelijan koulutus, jonka Kenia maksaa.
Kenialaishoitajien tarkoitus on jäädä töihin Suomeen. Vastaavia kyselyitä tulee nyt monista Aasian ja Afrikan maista.
Moni maahanmuuttajataustainen hoitaja voi lähettää rahaa Suomesta ja kotimaa hyötyy sillä tavalla.
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolian pilotti on Mäenpään mukaan osa hallitusohjelmaa ja sitä on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi ja moniin koulutusohjelmiin. Kouluttajilla alkaa olla kiire.
– Tällä hetkellä on tuhansia sairaanhoitajien työpaikkoja auki, kaikkiin ei saada hakijoita. Sairaanhoitajapula on jo nyt todellinen, tulevaisuudessa se on vielä käsinkosketeltavampi, Mäenpää sanoo.
Lue lisää:
Tutkimus: Kaksi viidestä vanhustyöntekijästä harkinnut työnsä lopettamista