Second hand -kaupat eli kirpputorit ovat kulkeneet pitkän matkan nykyiseen asemaansa.
Vuonna 2009 Yle uutisoi second handin olevan nousussa ekologisuuden ja laman takia, vuonna 2010 kerrottiin second handistä Jyväskylässä ja vuonna 2014 Seinäjoella.
Viime vuosia on leimannut kirpparivaatteiden lopullinen salonkikelpoistuminen sekä isojen second hand -vaatekauppaketjujen, kuten maanlaajuisen Uffin tai Helsingin Reloven, suursuosio ja laajennuspyrkimykset.
Samaan aikaan perinteisestä uuden vaatteen erikoiskaupasta kuuluu kummia. H&M ja Monki ottivat hatkat Helsingin Aleksanterinkadulta. Fashion Finlandin mukaan koronavuoden aikana vaateliikkeitä suljettiin Suomessa parisensataa ja työpaikkoja katosi 6 000. Kivijalkakauppojen myynnistä katosi vuoden aikana 700 miljoonaa euroa.
Ei ihme, että H&M ja Monki epäröivät. Vaatekaupalla on takanaan kamala vuosi.
Kuitenkin samaan aikaan second hand -kauppoja ilmestyy kadunvarsiin kuin sieniä sateella. Esimerkiksi Tampereella avattiin kaksi uutta Uff-myymälää vuonna 2020, joista toinen keskittyy hieman valikoidumpaan vintage-tavaraan.
Helsingissä vaikeuksissa olevaan Stockmanniin avattiin Reloven kolmas kirppari–kahvila-yhdistelmäliike. Jo pelkästään kirpputorin avaamisen perinteisesti herraskaisen Stockmannin tiloihin voisi halutessaan nähdä muutoksen tuulenpuuskana.
Luottoa kirpparitoimintaan löytyy Helsingissä niin paljon, että Hämeentielle avattiin keväällä pääosin miesten valikoituun second handiin keskittyvä Almost New.
Kuten esimerkeistä huomaa, kirpparit erikoistuvat entistä tarkempaan kohdeyleisöön.
Yksi uudehko kirpparikeskittymä löytyy Runeberginkadulta Helsingin Töölöstä. Parin korttelin sisällä on jo neljä second hand -liikettä, joista uusin on kuukausi sitten avannut Revibes butik.
Runeberginkadusta kirpparikeskus
Hesperianpuistossa vietettiin toukokuun viimeisenä lauantaina avajaisjuhlia catwalkin ja musiikin merkeissä. Kuukauden verran putiikkia pitänyt Minna Autio uskoo käytetyn vaatteen menevän kaupaksi.
– Korona vei työt kampaajana, enkä jäänyt itkemään vaan ajattelin, että rohkeasti sitten vaan luomaan uutta. Olin nähnyt Runeberginkadulla hyvän pöhinän näiden second hand -kauppojen kesken ja halusin lähteä tähän liikkeeseen mukaan.
Aution unelmissa olisi luoda Runeberginkadusta Helsingin kirpparikeskus, jossa eri liikkeiden imu toisi kaikille asiakkaita. Alalla menee lujaa, ja kierroksia tulee lisää jokaisen uuden yrittäjän myötä.
Second handissa on kuitenkin ärsyttävän ikuisen pöhinäsanan tuntua, jonka todellinen merkitys saattaa olla mitä tahansa mitättömän ja mittavan väliltä. Mitä mieltä ovat ekonomit? Onko second handilla mitään väliä isossa kuvassa, ottaen huomioon globaalin vaateteollisuuden ja -markkinoiden vallan? Edes Suomen mittakaavassa?
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja on tutkinut suomalaista vaatealaa useampaan otteeseen. Muutama vuosi sitten hän julkaisi Muotikauppa ja urheiluvaatteet 2019 -selvityksen, ja nyt Kurjenoja on tuoreeltaan ollut mukana aloittamassa Vaatekauppa koronan jälkeen -selvitystä, joka valmistuu syksyllä.
Kirpputoritoiminta on ekonomistin kielenkäytössä vertaiskauppaa.
– Jo vuonna 2018 arvioin vertaiskaupan osuuden kotitalouksien vaatetuksen kulutuksesta olevan noin 2 prosenttia, joka on itse asiassa aika iso luku, ja arvioin sen kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia, Kurjenoja kertoo.
Kaupan liiton ja saksalaisen Statistan mukaan vuonna 2020 noin 26 prosenttia 18–64-vuotiaista suomalaisista osti second hand -vaatteita. Ruotsissa vastaava luku oli 23 prosenttia ja Saksassa 17 prosenttia, joten suomalaiset ovat Euroopan mittapuulla erityisen kovia kirpputorikävijöitä.
– Suomalaiset ostavat paljon tavaraa ja vaatteita vertaiskaupasta, ja tähän on pitkät perinteet, Kurjenoja kertoo.
Koko kansa vertaiskaupoilla
Kurjenojan pari vuotta sitten tekemän selityksen mukaan vertaiskaupan ostajissa ja myyjissä ei ole Suomessa vahvaa painotusta tiettyyn sosioekonomiseen luokkaan. Taloudellisesti heikossa tilanteessa olevia oli lievästi enemmän kuin muita, mutta kirpputoritoiminta on silti pitkälti koko kansan touhua.
– Ei se niin mene, että rikkaat ostaa ja laittaa käytön jälkeen köyhille myyntiin. Suomessa ei varakkaita ihmisiä edes ole niin paljon, että se toimisi, Kurjenoja kertoo.
Minna Aution liikkeessä ei ole varsinaista merkkipainotusta, mutta pöytiä vuokraaville asiakkaille on kerrottu, millaiset merkit ovat erityisen haluttuja. Listalta löytyy hieman hintavampaa skandinaavista muotia sekä luksusmerkkejä, jotka on Aution mukaan suorastaan revitty käsistä.
– Ei haluta profiloitua vain kalliimpien merkkien myyjänä, mutta kaikki Guccit ja Chanelit lähtevät kyllä heti, kun ne ikkunaan lyö, Autio kertoo.
Ekonomisti Kurjenojan mukaan vertaiskauppa onkin monessa mielessä mainio kanava kalliiden tuotteiden kannalta.
– En välttämättä halua ostaa kallista sohvaa tai laukkua tai pyörää, jos en tiedä, miten saisin sen myytyä eteenpäin oman käyttöni jälkeen. Nyt nämä vertaiskaupan luomat jälkimarkkinat mahdollistavat kalliimpia ja kestävämpiä ostoja, kun jokainen tietää saavansa tavaraa myytyä, Kurjenoja kertoo.
Vertaiskauppa haastaa näin pikamuotia kokonaisuutena. Tähän trendiin yritysten pitää sopeutua ja kääntää tämä voitoksi.
– Vertaiskauppatrendiä ei voi tukahduttaa, joten yritysten pitää etsiä siitä hyötyjä. En näe, että kirpputorit haastavat yrityksiä, jotka jo lähtökohtaisesti tekevät pari sukupolvea kestävää tuotetta. Päinvastoin, ihmiset voivat ostaa näiltä enemmän, Kurjenoja kertoo.
"Sitä on niin paljon, että se on järkyttävää"
Erilaisten kirpputorien lisäksi myös somen ja verkon kirpputoreista on kätevää ja halpaa ostaa esimerkiksi vauvanvaatteita, ja kun päälle tulee kestävän kehityksen ajattelu, vertaiskaupasta tulee erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto.
– Koronapandemia voi vielä syventää vastuullisuusajattelua. En usko, että ainakaan suhteellisesti vertaiskauppa tulee korona-ajasta kärsimään, Kurjenoja ennustaa.
Suomessa muodin erikoiskauppa, eli pelkästään vaatteisiin erikoistuneet liikkeet kirpputorit mukaan lukien, on menettänyt liikevaihtoaan vuodesta 2012 lähtien. Suomalaiset kuitenkin kuluttavat rahaa vaatteisiin entisissä määrin, eli kansainväliset nettikaupat ja marketit voittavat. Kenties korona voi muuttaa kehitystä jotenkin.
– Murrokset ovat sellaisia, että jossain vaiheessa niistä alkaa väkisinkin syntyä jotain uutta, Kurjenoja miettii.
Putiikinpitäjä Minna Aution pitkän matkan suunnitelmaan kuuluu toisen, miehiä palvelevan liikkeen perustaminen ja ehkä kolmaskin putiikki. Hän toivoo, että second hand -liikkeiden suosio saa muutkin ihmiset rohkaistumaan yrittäjiksi.
Pelkääkö Autio, että jossain vaiheessa myytävää tai myyjiä ei löytyisikään?
– Sä pyörtyisit, jos tietäisit, kuinka paljon ihmiset hamstraavat tavaraa. Sitä varten ostetaan varastoja, ja tavaraa tehdään koko ajan lisää. Sitä on niin paljon, että se on järkyttävää. Mutta just sen takia me ollaan sitä kuormaa nyt vähentämässä!
Miten kirpputorien lisääntyminen vaikuttaa kaupan alaan? Kirpputori ei esimerkiksi tarvitse tuotantoketjua tai välttämättä tavarantoimittajia, kun asiakkaat tuovat vanhat esineensä myyntiin itse.
– Vielä vertaiskaupan suosio ei näy isossa kehityksessä, Kurjenoja kertoo.
Syksyllä ilmestyvän Vaatekauppa korona jälkeen -selvityksen myötä voidaan saada jo lisätietoa, miten ja kuinka kalliilla pukeudumme jatkossa.
Juttua muokattu klo 19.30 30.5.2021: Korjattu kuvatekstiin missiehdokas Emmi Suurosen nimi.
Juttua muokattu klo 17.10 15.6.2021: Korjattu haastateltavan Jaana Kurjenojan nimi kahdesta kohdasta.
Lue lisää: