G7-maiden valtiovarainministerit ovat Lontoossa päässeet yksimielisyyteen esityksestä maailmanlaajuisen yritysveron minimitasosta. 15 prosentin verotasoesitys menee hyväksyttäväksi kesällä pidettävään G20-maiden kokoukseen. Näyttää kuitenkin siltä, että monet OECD-maat ovat esityksen takana.
Suomen keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää näkee maailmanlaajuisessa yritysten minimiverotasossa vielä mutkia matkalla. Paljon riippuu siitä, miten laajasti eri valtiot sitoutuvat minimiverosääntelyyn. Jos Euroopan unioni pyrkii hyväksymään asiaa koskevan direktiivin, se vaatisi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.
Jos yritysverokanta jatkossa asettuu jatkossa 15 prosenttiin, niin Suomenkin olisi Kujanpään mukaan oltava valmis pudottamaan yhteisöverokantaansa kilpailijamaiden tasolle. Nyt Suomen yhteisöverokanta on nimellisesti 20 prosenttia ja yritysten verorasitus Kujanpään mukaan lähellä tuota.
Kansainvälisten suuryritysten, kuten esimerkiksi Googlen, Suomeen maksamien verotulojen määrä ei välttämättä riitä korvaamaan muiden yritysten verojen aiheuttamaa vähenemää, jos isojen yritysten pitää tulevaisuudessa maksaa veronsa toimintamaahan eikä siihen maahan, missä pääkonttori sijaitsee.
– Valtiovarainministeriön toukokuussa julkaisemassa vaikutusten arvioinnissa on verohallinnon luvuilla laskettu, että on mahdollista, että Suomen verotuotot laskisivat. Verotettavaa tuloa siirtyisi Suomesta pois enemmän kuin sitä tulisi näitten digijättien verotusoikeuden myötä, Kujanpää sanoo.
Tämä johtuu siitä, että monet suomalaiset yritykset toimivat myös kansainvälisesti ja joutuisivat maksamaan veronsa muualle, missä niiden asiakkaat ja markkinat ovat.
– Tämä on todella iso kansainvälisen verotuksen muutos, jos se toteutuu. Vaikutukset riippuvat siitä, mikä on sääntelyn soveltamisala, keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää arvioi.
Tällä hetkellä on Kujanpään mukaan sellainen käsitys, että sääntelyä sovellettaisiin vain kaikkein suurimpiin konserneihin. Tämä rajaisi kaikki suomalaisyritykset ulkopuolelle.
Tavoitteena on hillitä kansainvälistä verokilpailua
Kun yritystä verotettaisiin siinä maassa, missä sen toiminta tapahtuu, se ei enää voisi kiertää veroja pääkonttorimaansa alemmalla verotasolla. Kujanpään mukaan aiemmin Yhdysvalloissa ja EU-maissa matalasti verotetun yrityksen tulos on voitu verottaa tietyin edellytyksin omistajien tulona.
Jatkossa jokainen maa päättää erikseen, sitoutuvatko ne nyt esitettyyn minimiverokantaan. Käytännössä malli tarkoittaa konserneille uutta veronlaskentatapaa. Konsernien verotus laskettaisiin tulevaisuudessa yhteisillä säännöillä ja siitä määräytyisi sitten veron taso.
– Kansainvälinen verosääntely lisää tietenkin riskiä veroriidoista ja lisää myös verotuksen monimutkaisuutta, Kujanpää sanoo.
Tilanne on Euroopan unionin sisälläkin monitahoinen, kun esimerkiksi Irlannissa on alempi verokanta kuin monessa muussa maassa.
Jos tuleva yritysverokanta määräytyy 15 prosenttiin ja osoittautuisi pitkällä aikavälillä myös maksimiverokannaksi, niin se vaatisi Kujanpään mukaan Suomea pudottamaan oma verokantaansa. Nykyinen 20 prosentin verokanta ei silloin olisi kovin kilpailukykyinen.
– Globaalista minimiverokannasta siis voisi olla Suomelle negatiivinen vaikutus. Voidaan myös ajatella, että lyhyellä aikavälillä tällä ei olisi vaikutusta Suomeen tehtäviin investointeihin, Emmiliina Kujanpää sanoo.
Yhdysvallat on esittänyt aiemmin 21 prosentin minimiverokantaa, jolloin vaikutus Suomelle olisi pieni. Kujanpään mukaan verokanta voisi kuitenkin asettua nyt jopa alle jopa alle G7-maiden valtiovarainministerien esitettämän 15 prosentin.
Lue myös