Koronaviruspandemia on vähentänyt muiden hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamia sairastumisia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
– Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
Esimerkiksi influenssa-A-tapauksia raportoitiin noin 10 200 kappaletta. Tämä on 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisenä influenssakautena.
Hengitystieinfektioiden vähenemisestä huolimatta rinoviruksia, jotka aiheuttavat lieviä hengitystieinfektioita kuten flunssaa, todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Osittaisena selityksenä ilmiölle pidetään sitä, että alkoholipitoinen käsihuuhde ei tuhoa rinoviruksen tartuttavuutta.
Listeriatapauksia eniten tähän mennessä
Tilastoista käy yllättäen ilmi, että listeriatartuntoja todettiin lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna. Tapauksia todettiin yhteensä 93. Kyseessä on toistaiseksi suurin tartuntatautirekisteriin ilmoitettu vuosittainen määrä listeriatapauksia.
– Listeriatapauksia, jotka ovat saman listeriatyypin aiheuttamia, on todettu enemmän kuin tavallisesti. Nyt lähdemme selvittämään, onko näillä tapauksilla yhteyksiä toisiinsa, kertoo THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne.
Listeriatapausten yhteyksiä etsitään selvittämällä, mitä sairastuneet ovat syöneet.
Listeria tarttuu yleensä elintarvikkeiden välityksellä. Bakteeri pystyy lisääntymään myös kylmässä, ja se voi säilyä myös pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa pisimmillään jopa vuosia.
Viime vuoden listeriatapaukset saivat lähtönsä lihahyytelöstä sekä salaatista ja raasteista.
Listerioosiin sairastuvat tavallisimmin vanhukset, vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, raskaana olevat naiset sekä vastasyntyneet. Listerioosi on erityisen vaarallinen iäkkäille, monisairaille sekä vastasyntyneille.
Listeriaa lukuun ottamatta muiden suolistoinfektioiden määrä laski. Esimerkiksi kampylobakteerin aiheuttamien tartuntojen määrä laski noin reiluun puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2019. Kampylobakteeri on Suomen yleisin suolistotulehduksien aiheuttaja.
– Listeriatapaukset ovat pääasiassa kotimaan tartuntoja, kun taas monet suolistoinfektiot tarttuvat usein ulkomaan matkalla, kertoo Rimhanen-Finne.
MRSA-tapauksia todettiin ennätysmäärä
Myös sairaalabakteerinakin tunnetun MRSA:n aiheuttamia sairastumisia todettiin viime vuonna ennätysmäärä. Tapauksia raportoitiin yhteensä 63.
Eniten tapauksia oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
MRSA voi tarttua terveydenhoitolaitoksissa, jos hoitajan tai lääkärin käsiin on päätynyt MRSA-bakteeria, joka sitten tarttuu edelleen.
THL:n tilastot perustuvat lääkärien ja laboratorioiden ilmoituksiin. Nämä ilmoitukset kirjataan vuosittain THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.
Lue myös:
Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.