Koronatilanne on kehittynyt Kanta-Hämeessä selvästi parempaan suuntaan edellisviikkoihin verrattuna. Torstaina Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoi, että tartuntojen määrää kuvaava ilmaantuvuusluku on edellisen kahden viikon ajalta 60 tapausta 100 000 asukasta kohden. Esimerkiksi viikko sitten vastaava luku oli 115/100 000.
Myös positiivisten näytteiden osuus on laskenut viime viikosta selvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että Kanta-Hämeessäkin kolkutellaan jälleen kiihtymisvaiheen ovia. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja maakunnan pandemiaryhmän puheenjohtaja Sally Leskinen ennakoi, että kiihtymisvaiheeseen saatettaisiin siirtyä viikolla 24 tai viimeistään viikolla 25. Pandemiaryhmän on tarkoitus keskustella asiasta torstaina
Sairaanhoitopiirien kokonaisarvion mukaan valtaosassa Suomen sairaanhoitopiireistä ollaan palattu jo koronaviruksen perustasolle. Tilanne voi kuitenkin vaihdella merkittävästi sairaanhoitopiirien välillä.
Mitä kiihtymisvaihe tarkoittaisi rajoitusten osalta?
Kiihtymisvaiheeseen siirtyminen tarkoittaisi sairaanhoitopiirin mukaan sitä, että jatkossa yksityistilaisuuksien osallistujamäärä rajattaisiin 20 henkilöön.
Yleisötilaisuuksissa pitäisi pystyä välttämään lähikontaktia asiakkaiden tai toimintaan osallistuvien sekä seurueiden kesken. Velvoite toteutettaisiin asiakasmääriä rajoittamalla ja asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin. Kuntien tiloissa käyttäjämäärät suositeltaisiin rajattavaksi puoleen normaalista käyttäjämäärästä.
Aikuisten sisätiloissa tapahtuva ryhmäharrastustoiminta pysyisi suositusten mukaan edelleen keskeytettynä.
KHSHP: Raskas suojaus näyttäisi suojaavan virusvarianteilta
Kanta-Hämeen keskussairaalassa levisi toukokuussa koronavirusepidemia, joka näyttäisi nyt laantuneen. Kokonaisuudessaan sairaalaepidemiaketjuun liittyy yli 110 tartuntaa ja 18 menehtynyttä.
Ennen epidemian havaitsemista keskussairaalassa oli käytössä niin sanottu universal masking -toimintamalli. Sen mukaan kaikissa kontakteissa käytetään kirurgista hengityssuojaa. Sairaanhoitopiirin näkemys on, että delta-variantin eli Intian-variantin yhteydessä kirurginen suoja ei kuitenkaan ollut riittävä suojaustoimenpide.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä tehtiinkin päätös jo ennen THL:n antamaa ohjeistusta siitä, että koronapotilaiden hoidossa käytetään aina raskasta suojausta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi FFP2 tai FFP3 suojaustasojen maskeja potilaan lähihoidossa.
Leskisen mukaan raskas suojaus näyttäisi sairaanhoitopiirin tiedon valossa riittävän virusvarianteilta suojautumiseen.
– Ainakaan yhtään tartuntaa ei tullut sen jälkeen henkilökunnalle, kun nämä uudet suojainohjeet otettiin käyttöön. Meillä oli kuitenkin merkittävä määrä Intian-varianttia kantavia potilaita silloin hoidossa. Jatkotartuntoja ei enää tullut, vaikka me seulottiin henkilökuntaa ja potilaitakin laajasti.
Leskisen mukaan sairaanhoitopiirissä uskotaan, että tahattomia tartuntoja koronapotilaalta henkilökuntaan ja jotka pysyvät henkilökunnalla oireettomina, ei uuden suojainohjeistuksen myötä tule. Sairaanhoitopiiri jatkaa seulontoja ja jos yksikin tapaus todetaan, niin sairaalassa ollaan valmiudessa tekemään merkittäviä rajauksia sekä potilaiden että henkilökunnan tilojen osalta.
Muilla kuin koronaosastoilla on edelleen käytössä universal masking -malli.