Asuntojen hinnat ovat nousseet vauhdilla niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Asuntomarkkinakatsauksensa perjantaina julkaisseissa Nordeassa ja Danske Bankissa on huomattu asuntomarkkinoiden kiivas vauhti.
Danske Bankin mukaan kyselytutkimuksissa on käynyt ilmi, että kotitalouksien aikeet ostaa asunto tai nostaa asuntolainaa ovat kasvaneet huomattavasti.
Huhtikuussa suomalaisilla oli yhteensä asuntolainaa 104 miljardia euroa eli noin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Danske Bankin mukaan asuntojen hinnoissa on nousupainetta erityisesti kasvukeskuksissa. Yhteiskuntien avautuessa ja koronapandemian helpottaessa kulutuksen odotetaan siirtyvän asumisesta takaisin asunnon ulkopuoliseen elämään.
Nordean katsauksen mukaan asuntojen kysyntä ja hintojen nousu on koronavuoden aikana kasvanut ennätysmäiseksi. Pankin mukaan tarjonnan supistuminen tulee rajoittamaan asuntokauppamääriä, mutta luo samalla painetta hintojen nousulle loppuvuonna.
Kysyimme molempien pankkien ekonomisteilta, mitä asuntomarkkinoilta on nyt odotettavissa.
Miksi asuntomarkkinat käyvät nyt niin kuumana?
Pasi Kuoppamäki, Danske Bankin pääekonomisti: "Ihmiset ovat etätyöaikana etsineet parempia asumisratkaisuja itselleen ja sijoittajat ovat etsineet itselleen vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Asunnot ovat kiinnostaneet monia sijoituskohteena.
Tilastokeskuksen kyselyssä näkyy, että viime kuukausina ihmisten asunnonostoaikeet ovat olleet historiallisen korkealla tasolla.
Mitään vastatuulta ei nyt ole, työllisyystilanne kohenee, korot pysyvät matalalla, olosuhteet myönteiselle asuntomarkkinakehitykselle ovat olleet suotuisat."
Juho Kostiainen, Nordean ekonomisti: "Ensinnäkin korona-aikana ihmisille on tullut tarvetta erityyppisille asunnoille. Halutaan esimerkiksi etätyöhuone, ja parvekkeet ja pihat ovat myyntivaltteja.
Toiseksi samaan aikaan ihmisille on jäänyt rahaa säästöön muusta kulutuksesta, kun ei ole päästy ulkomaille, ja sitä rahaa on suunnattu asuntomarkkinoille.
Kolmas tekijä on erittäin matala korkotaso ja siten pankkien kyky rahoittaa ihmisten asuntohankintoja."
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen kaikilla suuralueilla vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat huhtikuussa. Hinnat nousivat koko maassa 4,9 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna.
Pääkaupunkiseudulla varsinkin rivitaloasuntojen hinnat nousivat peräti 7,6 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna.
Miten hintojen nopeaa nousua kasvukeskuksissa voidaan hillitä?
Dansken Kuoppamäki: "Annetaan markkinoiden osaltaan toimia, kun tulee uudistuotantoa tarjonta lisääntyy, se maltillistaa hintapaineita.
Toki sääntelyn puolellakin on syytä harkita erilaisia toimenpiteitä. Mutta pitäisikö niiden koskea ensiasunnon ostajaa, vai esimerkiksi taloyhtiöiden velkaantumista?
Erilaisia keinoja löytyy. Niiden olisi hyvä olla sellaisia, jotka eivät estä ensiasunnon ostajaa hankkimasta asuntoa kasvukeskuksestakin."
Nordean Kostiainen: "Nopeaan nousuun ei ole paljon vaihtoehtoja, tarjontaa tulee aina hitaasti, kun rakentaminen ottaa aikansa. Ei ole oikeastaan mitään keinoa nopealla aikavälillä hillitä hintojen nousua."
Miten entistä tiukempi lainakatto vaikuttaisi asuntomarkkinoihin?
Dansken Kuoppamäki: "Lainakaton tiukentaminen toki rajoittaisi asuntokaupan mahdollisuuksia, vaatisi lisää omaa rahaa ja saattaisi iskeä myös ensiasunnon ostajiin.
Kaiken kaikkiaan se näkyisi eniten kasvukeskuksissa, missä toisaalta asunnon pitäisi olla turvallisin sijoituskohde. Pitäisi edetä maltillisin askelin näissä sääntelymuutoksissa.
Lainakatto hankaloittaisi yksin asuvien ensiasunnon ostajien tilannetta etenkin kasvukeskuksissa, joissa hintataso on erittäin korkea. Se vaatii aika suurta pesämunaa ja voi olla, että moni tarvitsisi vanhempiaan apuun asuntokaupoilla."
Nordean Kostiainen: "Näemme, että asuntoluototus on ollut hyvin maltillista ja vastuullista viime aikoina. Kaikki asiakkaat stressitestataan kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla.
Näin varmistetaan, että ihmisille myönnetään sellainen laina, joka heillä on varaa maksaa takaisin. Siksi emme emme näe tarpeellisena tätä uutta sääntelykehikkoa."
Asuntolainoihin kohdistettavat rajoitukset nousivat Suomessa puheenaiheeksi, kun Suomen Pankki hoputti lainakaton käyttöönottoa ja velkaantumisen hillitsemistä koskevan hallituksen lakiluonnoksen kerrottiin olevan lähdössä lausunnoille kesän aikana.
Onko Helsingin asuntomarkkinoilla kupla?
Dansken Kuoppamäki: "Hintataso on noussut aika korkealle, mutta Helsinki on kaupunki, johon yhä useampi ihminen on halunnut tulla asumaan.
Jos verrataan hintakehitystä muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin, siinä vertailussa Helsinkiä ei voi pitää mitenkään ylihintaisena."
Nordean Kostiainen: "Viime aikoina asuntojen hinnat ovat nousseet todella nopeasti, mutta samalla rakentaminen on kasvanut, eli Helsinkiin valmistuu tällä hetkellä enemmän asuntoja kuin väestö kasvaa.
Pidemmällä aikavälillä tämä voi tarkoittaa sitä, että asuntojen hintojen nousu voi vähän hidastua."
Koska lainakorot nousevat?
Dansken Kuoppamäki: "Kun suhdannetilanne paranee ja inflaatio on hieman noussut, on luontevaa odottaa, että korotkin lähtevät jonain päivänä nousuun.
Meidän arviomme mukaan ensimmäinen koronnosto Euroopan keskuspankin puolelta nähdään aikaisintaan vuonna 2023, eli kyllä ainakin pari vuotta mennään hyvin matalissa koroissa, ja senkin jälkeen korkojen nousu näyttäisi jäävän melko maltilliseksi."
Nordean Kostiainen: "Näkemyksemme on, että korot tulevat pysymään maltillisina vielä pari seuraavaa vuotta. Pitkät korot ovat lähteneet jo nousuun, tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa korkotaso tulee normalisoitumaan näiltä erittäin matalilta tasoilta."
Miten arvioitte inflaation kehittyvän?
Dansken Kuoppamäki: "Inflaatio on kiihtynyt ja pysyy lähikuukausina melko korkealla. Tämä liittyy pääosin kuitenkin polttonesteiden ja muutamien raaka-aineiden kallistumiseen vuoden takaiseen verrattuna.
Arviomme mukaan ensi vuoteen mentäessä raaka-aineiden hintojen nousu maltillistuu, ja inflaatio tulee aavistuksen verran alaspäin."
Nordean Kostiainen: "Inflaatio on kiihtynyt erityisesti USA:ssa, mutta myös Suomessa ja euroalueella. Toistaiseksi kiihtyminen näyttäisi olevan väliaikaista: on koronasta toipumiseen liittyviä tekijöitä, kuten raaka-aineiden ja öljyn hinnan nousu.
Pidempään jatkuessaan tämä saattaa mennä myös palkkavaateisiin, ja sitä kautta olla pysyvämpikin ilmiö."
Aiemmin tällä viikolla Suomen Pankki ennusti inflaation kiihtyvän tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Kuluttajahintojen kiihtyminen on kuitenkin tilapäistä.
Lisää aiheesta