Armeniassa äänestyspaikat avautuivat sunnuntaina aamukahdeksalta paikallista aikaa.
Parlamenttivaaleihin osallistuu kaikkiaan 21 poliittista puoluetta ja neljä ryhmittymää. Kirein kilpailu käydään Armenian pääministeri Nikol Pašinjanin ja entisen presidentin Robert Kocharjanin johtamien puolueiden välillä.
Mielipidemittausten mukaan ero näiden välillä on hyvin pieni. Mielipidemittauksissa Kocharjan on ollut pienessä johdossa, mutta tilanne on hyvin tasainen.
Armenia menetti viime syksyllä Azerbaidžanille alueita Vuoristo-Karabahin liepeiltä. Armenia oli itse valloittanut samat alueet naapuriltaan liki kolme vuosikymmentä sitten. Azerbaidžan otti myös haltuunsa joitakin alueita Vuoristo-Karabahissa, mutta alue jäi suurimmaksi osaksi armenialaisten haltuun.
Etelä-Armeniassa lähellä Azerbaidžanin vastaista rajaa Aravusin kylässä paikallinen maanviljelijä kertoo pettyneensä Pašinjanin politiikkaan.
– 64 hehtaaria kylästämme vietiin. Olen pettynyt, koska äänestin (pääministerin) puoluetta, kertoo paikallinen maanviljelijä Nver Euronewsin haastattelussa.
Hän kertoo odottaneensa muutosta maanviljelijöille arkisissa asioissa, mutta tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan.
Osa armenialaisista antaisi istuvalle pääministerille vielä toisen kauden. Entinen sotilas kertoo edelleen tukevansa Pašinjania.
– Hän ei ole petturi, hän oli oikeassa allekirjoittaessaan tulitaukosopimuksen, sillä tuhansia ihmishenkiä säästyi, sanoo Aravush Hajrapetjan Euronewsille.
Äänestyspisteitä on noin 2 000 ja 2,6 miljoonalla armenialaisella on äänioikeus vaaleissa.
Taustalla 44 päivän sota
Pääministerin suosio laski rajusti, kun Armenia menetti alueitaan. Hieman yli kuukauden kestäneessä sodassa kuoli yli 6 000 ihmistä.
Armeniassa on ollut laajoja pääministerin eroa vaativia mielenosoituksia, ja helmikuussa armeija yritti Pašinjanin mukaan vallankaappausta.
Armenialaisen toimittajajärjestön edustajan mukaan vaalit pidetään, koska poliittinen tasapaino on muuttunut niin paljon viime parlamenttivaaleista.
– Armenia on syvässä poliittisessa kriisissä viimevuotisen 44 päivää kestäneen sodan jälkeen, sanoo Toimittajajärjestön johtaja Boris Navasardjan.
Hänen mukaansa vaalit ovat yksi mahdollisuus ratkaista tilanne.
Näillä näkymin kumpikaan kärkipuolueista ei olisi arvioiden mukaan saamassa yli 54 prosenttia parlamenttipaikoista voidakseen yrittää muodostaa hallituksen.
Niin Venäjä kuin Turkki seuraavat vaaleja kiinnostuksella, sillä ne tukeneet Vuoristo-Karabahin konfliktin osapuolia.
Venäjä on Armenian strateginen kumppani. Pašinjanin välien Moskovaan katsotaan olevan viileämmät kuin vastapuolen Kocharjanilla, joka kerrotaan pitävän presidentti Vladimir Putinia ystävänään.
Kocharjan oli Armenian presidentti vuosina 1998–2008. Hänen väitetään käyttäneen väärin hätätilalakia vuonna 2008 vaalituloksen vuoksi, minkä katsotaan johtaneen protesteihin ja ainakin kymmenen ihmisen kuolemaan.
Vaalituloksen pelätään aiheuttavan levottomuuksia Armeniassa.
Lue myös: