Muutaman viikon kuluttua edessä on jälleen tulossuma, kun pörssiyhtiöt esittelevät huhti–kesäkuun tuloksiaan.
Danske Bankin vanhempi strategi Tuukka Kemppainen sanoo, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tästä vuodesta odotetaan "kaikkien aikojen tulosvuotta".
– Vuosi 2019 oli tulosten edellinen huippu. Tänä vuonna globaalista tulossummasta tulee isompi kuin silloin. Itse asiassa näyttää siltä, että siitä tulee selvästi isompi.
Huhti–kesäkuulta Kemppainen odottaa kovia lukuja. Eikä kyse siis ole vain siitä, että viimevuotinen vertailukohta on koronakevät.
Koronalla on kuitenkin roolinsa. Juuri koronan vuoksi maailmantalous on pumpattu elvytysmiljardeilla huippuvauhtiin.
– Globaalin talouden erittäin voimakas elpyminen näkyy tuloksissa. Tänä vuonna tehdään uudet ennätystulokset, toteaa myös Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén.
Vilénin mukaan pörssi katsoo niin pitkälle eteenpäin, että se on käytännössä jo unohtanut koronan.
Globaali kehitys näkyy myös Euroopassa ja Suomessa.
Oheinen kaavio listaa Helsingin pörssin suuret yhtiöt, joiden osakkeet ovat menestyneet parhaiten – ja huonoiten. Yskittäisten yhtiöiden osakkeet kehittyvät usein omiin suuntiinsa, mutta iso linja on analyytikoiden mukaan selvä.
Analyytikoiden mukaan "sykliset yhtiöt" ovat nousseet kevään kuluessa.
– Kun elpyminen on kiihtynyt, perinteinen teollisuus, konepajat ja metalliyhtiöt ovat pärjänneet hyvin. Se on tyypillistä elpymisvaiheessa, Vilén sanoo.
– Monet ovat samoja yhtiöitä, joita moukaroitiin koronakriisissä eniten.
Danske Bankin Kemppainen nostaa kevään syklisten menestyjien joukkoon myös pankit.
Viime syksyn menestyjät olivat Kemppaisen mukaan hieman toisenlaisia.
– Viime vuonna menestyivät tasaisen kasvun yhtiöt, joiden liiketoiminta kasvaa suhdanteista riippumatta, hän sanoo.
– Esimerkiksi Yhdysvaltain digijätit suoriutuivat marraskuun alkuun asti markkinoita paremmin. Siitä eteenpäin nähtiin selvä muutos kohti syklisiä osakkeita.
Miksi muutos tapahtui marraskuun alussa? Kemppaisen mukaan silloin saatiin tietoja rokotteista. Myös demokraattien menestys Yhdysvaltain vaaleissa rauhoitti markkinoita.
Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saaren mukaan investoinnit tuovat nyt tilauksia suomalaisille vientiyhtiöille. Toisaalta kansa pitää yhä kiinni korona-ajan tottumuksistaa, syö kotona hyvin, sisustaa, askartelee ja hoittaa puutarhaa.
– Kuten Fiskarsin ja Keskon positiiviset tulosvaroitukset osoittavat, Suomessa eletään edelleen todella vahvaa kotoilusuhdannetta ja se on näiden yhtiöiden etu.
Kevään kuluessa kirjoitettiin paljon komponenttipulasta ja tuotannon kasvavista kustannuksista. Se ei Saaren arvion mukaan vielä toisen vuosineljänneksen tuloksissa näy.
– Se iskee tuloksiin vasta syksyn korvilla, hän sanoo.
Syksyllä mitataan, onnistuvatko yhtiöt siirtämään komponenttipulan vuoksi kohonneet kustannukset hintoihin. Syksyllä nähdään myös, jatkuuko kotoilubuumi. Juuri nyt kaikki pienet asiat tuntuvat olevan kohdallaan.
– Tuloskasvu tulee olemaan kaikkein voimakkainta nimenomaan toisen vuosineljänneksen tuloksissa, Saari sanoo.
Odotukset on leivottu hintoihin
Mitä vahvat tulokset tarkoittavat piensijoittajan kannalta? Nyt saattaa olla jo myöhäistä rynnätä pörssiin pikavoiton toivossa.
Danske Bankin Kemppaisen mukaan korkeat tulosodotukset on isolta osin jo huomioitu osakkeiden hinnoissa.
– Iloinen tulosyllätys ei välttämättä riitä siihen, että osakekurssi jaksaisi enää nousta ylöspäin.
Osuuspankin Antti Saari sanoo, että monen osakkeen arvostuskerroin – eli yhtiön hinta suhteessa sen tulokseen – on tällä hetkellä korkea. Hän ei usko, että tilanne jatkuisi.
– Uskon, että osakekurssit tulevat tänä vuonna vielä maltillisesti nousemaan. Mutta ne nousevat paljon vähemmän kuin mitä tuloskasvun perusteella voisi olettaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 3.7. klo 23:een asti.