Nautatila ja nurmi on tuttu yhdistelmä. Suomalainen nauta syö pääasiassa tilalla kasvatettua nurmea. Ilmastonmuutoskeskustelun ja vesiensuojelun kannalta nurmiviljelyä pitäisi suosia, vaikka tilalla ei olisi lehmiä.
Maatalouden hiilikeskustelu lähti vuosia sitten siitä, että tehokkaassa tuotannossa pellolta pöllähtää muokkauksen yhteydessä humuksen muodossa arvokasta hiiltä ilmaan. Tästä seuraa, että peltomaa köyhtyy ja ilmakehään tulee lisää haitallista hiiltä.
Nyt maatalouden ilmastokeskustelu on jalostunut ongelmasta mahdollisuudeksi. Paraisten Qvidjan tilalla ja monissa muissa kokeilupaikoissa testataan, miten maaperän hiilivarantoa voisi kasvattaa.
Yksi portti tähän mahdollisuuteen on nurmiviljely, sillä sen myötä pelto on vuoden ympäri kasvipeitteisenä ja syväjuuriset nurmikasvit synnyttävät lisää hiiltä peltoon.
Nurmi ei automaattisesti toimi hiilensitojana. Kun pellon vesitalous on kunnossa ja happamuus kohdallaan, hiilen sitominen todennäköisesti onnistuu.
MTK hyödyntäisi nurmea myös biokaasulaitoksissa
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kannustaa varsinaissuomalaisia tiloja lisäämään nurmialaa. Marttilan mukaan nurmi sopii mainiosti vuoroviljelyyn ja parantaa maan laatua.
Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden takia nurmi hidastaa ravinteiden valumista vesistöön. Varsinais-Suomessa tämä on tärkeä asia, sillä Saaristomeren veden tila ei ole juurikaan parantunut viime vuosikymmenten aikana.
Paljaat saviset pellot, vähäinen nurmiala ja runsas lannantuotanto sika- ja siipikarjatiloilta aiheuttavat, että typpeä ja fosforia valuu edelleen ojiin ja lopulta mereen.
Juha Marttilan mukaan varsinaissuomalaiselle nurmelle on mainio käyttömahdollisuus, vaikka tilalta ne naudat puuttuisivatkin. Maatiloille rakennetaan uusia biokaasulaitoksia ja tässä myllyssä nurmien biomassa on hyvää polttoainetta.
Maatilojen biokaasulaitokset tuottavat lämpöä ja sähköä lähinnä tilan omiin tarpeisiin. Biokaasulaitokset voidaan jalostaa myös tuottamaan liikennepolttoainetta.
Kun biokaasureaktorissa syntyvää kaasua puhdistetaan, saadaan kaasukäyttöisiin autoihin sopivaa paineistettua biokaasua. Näitä tilakohtaisia tankkausasemia on Suomessa vasta muutamia.
Saaristomeren tilan parantamiseksi on tehty työtä jo pitkään ja monenlaisia hankkeita on parhaillaan menossa. Esimerkiksi kipsin ja rakennekalkin levittämisestä savipelloille on saatu lupaavia tuloksia.
Lue myös: