Teräsalalla uskotaan, että investoinnit hiilivapaaseen terästuotantoon saavat myös markkinat kiinnostumaan ympäristöystävällisemmistä teräs- ja metallilaaduista. Uudenlaiseen tuotantoon ollaan esimerkiksi Ruotsissa investoimassa miljardeja ja vaikutukset tuntuvat myös Suomessa.
Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen myöntää, että toistaiseksi markkinoilla ei ole valmiutta maksaa lisähintaa, joka hiilivapaasta tuotannosta teräksen hintaan olisi tulossa.
Tämä on kuitenkin muuttumassa.
– Varmasti on niin, että sille syntyy markkinat. Mihin hintaan ja kuinka suuret, sitä ei pysty kukaan ennustamaan. Mutta merkit ovat ilmassa, että jossain vaiheessa teräksen käyttäjät tulevat pyytämään – jos ei vaatimaan fossiilivapaita tuotteita, Järvinen sanoo.
Hiilivapaita markkinoita synnytetään kovin ponnistuksin
EU-komission asettamat päästövähennystavoitteet ja pohtimat hiilitullit kielivät Järvisen mielestä siitä, että poliittinen tahtotila synnyttää markkinat hiilivapaille terästuotteille on vahva.
– Ja näyttää siltä, että EU voisi jopa onnistua siinä, että tähän vähähiilisyyteen lähdetään mukaan. Kiina ja myös USA teräksentuottajista ovat selkeästi ilmaisseet, että asia on heilläkin mietinnässä, Järvinen sanoo.
Järvinen pitää täysin mahdollisena sitä, että suuret teräksenkäyttäjät voivat tulevaisuudessa asettaa tilauksissaan vaatimuksia hiilivapaudesta. Esimerkiksi vähäpäästöisen sähköauton valmistus voisi saada markkinointietua siitä, että tuotannossa käytetään co2-vapaasti tuotettua terästä.
– Autotehtaat tekevät pitkiä, mallikohtaisia tilauksia. Voi olla, että tulevaisuudessa tietyn automallin valmistuksessa speksataan eli määritellään, että siinä käytetään elinkaaren ajan fossiilivapaata terästä.
Autovalmistaja Volvo Group on jo ilmoittanut aikovansa käyttää koemalleissaan fossiilivapaata terästä.
"Kilpailu kertoo, että olemme oikealla tiellä"
Metalli- ja energiayhtiöiden kiinnostus fossiilivapaaseen tuotantoon liittyy muun muassa EU:n tavoitteeseen vähentää nettopäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Terästuotanto on nykyisellään merkittävä hiilidioksidipäästöjen tuottaja: esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin noin 7 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Eurooppalaisilla teräsyhtiöt tavoittelevat parhaillaan teräksen tuotantotavan mullistamista vedyn avulla niin, että se olisi täysin riippumatonta fossiilisista energianlähteistä.
SSAB, LKAB ja energiayhtiö Vattenfall valmistelevat Pohjois-Ruotsin Luulajaan tehdasta, joka tuottaisi terästä vuoteen 2025 mennessä.
Yhteenliittymä on saanut kilpailijan ruotsalaisesta H2 Green steel -yhtiöstä, joka aikoo aloittaa tuotannon jo 2023. Yhtiö on ilmoittanut rakentavansa Bodeniin teräs- ja vetytehtaat, jotka työllistäisivät jopa 1500 ihmistä (siirryt toiseen palveluun).
SSAB:n Euroopan divisioonan johtajan Olavi Huhtalan mukaan vauhtia aiotaan kiristää, mutta se ei johdu kilpailusta.
– Me tulimme julkisuuteen muistaakseni 2016 ja silloin olimme aika yksin. Kun uusia pelureita tulee niin sehän kertoo, että reitti ja tavoite on oikea ja ollaan oikealla polulla, Huhtala luonnehtii.
Kimmo Järvisen mukaan Ruotsi ja Suomi ovat vähähiilisyydessä pienellä etumatkalla muihin eurooppalaisiin teräsmaihin, mutta esimerkiksi Saksassa "tullaan perässä lujaa".
Uusi tekniikka vaatii miljardi-investoinnit
Osana HYBRIT-nimen saanutta tehdasprojektia SSAB on käynnistänyt Suomessa tutkimushankkeen (siirryt toiseen palveluun), jossa vetyyn pohjautuvaa teräksen tuotantomenetelmää kehitetään.
Sen tarkoituksena on myös ratkoa fossiilivapaan energian saantiin liittyviä ongelmia. Vetytekniikassa käytetään valokaariuuneja, jotka tarvitsevat moninkertaisesti sähköä perinteiseen masuunitekniikkaan verrattuna.
Uudenlaiset terästehtaat ovat valtavia investointeja: HYBRIT-hankkeen kustannuksiksi on laskettu noin 1,4 miljardia kruunua eli vajaat 140 miljoonaa euroa.
S2 Green steelin ilmoittama investointi on suorastaan järisyttävä: jopa 25 miljardia kruunua eli 2,4 miljardia euroa.
Yhtiöllä on nimekkäitä ruotsalaisia taustavoimia, muun muassa kuorma-autovalmistaja Scania, akkutehdas Northvolt ja Spotifyn perustajiin kuuluva Daniel Ek.
Hankkeelle tavoitellaan rahoitusta myös Euroopan investointipankista. Heinäkuun alussa EIP ilmoitti, että rahoitushakemus on edennyt lopulliseen harkintaan.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella jutusta Yle Tunnuksella perjantaihin 6.8.2021 kello 23 asti.