Suomen Metsämuseo Luston piha-alueella Punkaharjulla järjestetään lauantaina erityislaatuinen ilmaisesitys. Tapahtumassa yhdistyy tunnettujen muusikoiden sävellykset, tanssi ja luontotutkijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty kertomus kimalaisen elämästä.
Tapahtumaa kutsutaan Luonnon konserttisaliksi. Vastaava tapahtuma on toteutettu vain hetki sitten myös Kajaanissa.
– Luontotietoutta välitetään osallistavan päivätapahtuman ja iltakonsertin keinoin. Päivätapahtumassa tutustutaan "sankarilajiin" ja iltakonsertissa esitetään taiteellinen tulkinta sankarilajin elämästä, Anttoni Palm, Bombus Hypnorum -teoksen käsikirjoittaja kertoo.
Illan huipentavan teoksen sankarilajina on kartanokimalainen. Teos rakentuu neljän vuodenajan varaan, ja siinä on tekijöiden mukaan kaksi kerrosta: kimalaispesän vuoden mittainen elinkaari ja ihmiselämän mittainen ekokatastrofi.
Konsertilla halutaan konkretisoida ihmisille pölyttäjien merkitystä luonnon ylläpitäjinä.
Oulun yliopiston tutkijatohtori Olli Loukola kertoo, että teoksen ääni- ja värimaailma perustuu tutkimustietoon. Hän on osa teoksen työryhmää. Esimerkiksi kartanokimalaisen lentoäänen taajuus, karvoituksen väritys, lajityypillinen käyttäytyminen ja älykkyys on otettu Loukolan mukaan huomioon teosta toteutettaessa.
– Ympäristön monimuotoisuuden voi aistia sekä musiikin että visuaalien kautta. Kartanokimalaiset ovat sopeutuvaisia ja puolustavat pesäänsä ärhäkästi tarpeen vaatiessa. Ne ovat räväkän oranssisen takatukkansa ja luonteensa perusteella kimalaismaailman punkkareita, Loukola kuvailee.
Iltakonserttiin on säveltänyt musiikit Ruusut- ja Pintandwefall -yhtyeistä tunnettu Ringa Manner ja Apocalyptica -yhtyeessä vaikuttanut Max Lilja.
– Olemme hyödyntäneet saamaamme tutkimustietoa sävellyksissämme. Esimerkiksi sitä, missä sävelessä kimalaispesä yleisesti surisee ja kuinka kuningatarkimalaisella sen erilaisista siivistä johtuen pörinä soi eri sävelessä, Manner intoutuu kertomaan.
Loukola uskoo, että tapahtuman avulla voidaan konkretisoida ihmisille hyönteiden älykkyyttä.
– Hyönteisten älykkyyden konkretisointi ei pelkästään tiputa ihmistä ”luomakunnan kruunun” asemasta, mutta luo ymmärrystä ja siten myös myötämielisyyttä niiden suojelua kohtaan. Tämä on erityisen tärkeää ja ajankohtaista, koska kiihtyvä maailmanlaajuinen hyönteiskato vaatii välittömiä toimia, Loukola kuvaa.
Pörriäisten, eli pölyttäjien määrän romahtaminen on maailmanlaajuinen ongelma. Tekijät kertovat kukin, että toivovat teoksen havahduttavan ihmiset luonnon nykyhetkiseen tilaan.
– Ajattelen itse, että oman sukupolveni tärkein tehtävä on pysäyttää nykyinen luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen ja käynnistää jälleenrakennus sekä luoda ylisukupolvisen ajattelun kulttuuri, Palm kertoo.
– Minulle itselleni tärkeintä on tulkinta ihmisen aiheuttamasta luonnon monimuotoisuuden katastrofitilasta. Jos musiikin tai taiteen voimalla voi herättää tunteen siitä, että nyt on tosi kyseessä ja samalla herätettyä pienen toivon kipinän, niin se olisi tärkeintä, Manner kertoo.
Lue myös:
Lustossa juhlistetaan tänä kesänä pörriäisiä – kartanokimalainen on kesän sankari