Tampereella käynnistyi Suomen ensimmäinen steampunk-festivaali: katso tästä muinaisen teknologian höyrystämät kuvat

Steam Engine -yhtye esiintymässä. Bändin sanoitukset teemoittuvat höyrypunkin ympärille, ja niissä lauletaan muun muassa zeppeliineistä eli kaasun avulla lentävistä ilmalaivoista, joita ryhdyttiin rakentamaan 1800-luvun loppupuolella. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steam Engine -yhtye esiintymässä. Steampunkin alkuaikoja voidaan jäljittää 1980-luvulle. Suomessa steampunk sai runsaasti näkyvyyttä ja jalansijaa vuonna 2012, kun Magdalena Hain Gigi ja Henry -trilogian ensimmäinen osa Kerjäläisprinsessa julkaistiin. Myös tamperelainen Osuuskumma-kustantamo julkaisi samana vuonna steampunk-antologian. Suomen aktiivisin steampunk-yhteisö löytyykin Tampereelta, joka on alun alkaen ollut teollisuuskaupunki. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunk, Marja Tikka, Tanja Severinkangas

Marja Tikan ja Tanja Severikankaan steampunk-tyyliä: – Steampunk on tullut minulle tutuksi tavallaan fantasia- ja scifikirjallisuuden kautta. Steampunk-estetiikka on kiehtovaa: toisin kuin historiallisessa pukeutumisessa, siinä ei ole rajoja tai rajoituksia. Kaikkia aikakausia voi sekoitella toisiina, mikä on hauskaa ja vapauttavaa. Tänään ylläni on hieman viktoriaanista tyyliä ja fantasiaa, mutta osa vaatteistani on täysin moderneja. Retrofuturistinen on hyvä sana kuvaamaan tätä asua, Severikangas kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunkiin kuuluvat oleellisena osana erilaiset hatut ja päähineet – tässä Marja Tikan tyyliä. – On kiehtovaa pohdiskella, mihin suuntaan teknologinen kehitys olisi voinut lähteä höyryn kautta. Joku tietokone voisi toimia höyryllä, mikä on samalla sekä järjetön että mahtava idea. Toisaalta, jos maailman energianlähteenä toimisi kivihiilellä ja puulla tuotettava höyry, olisimme ekokatastrofin keskellä, Tikka toteaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunk-tyyli ulottuu myös jalkineisiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Näkymiä Tampereen Höyrykonemuseosta, jossa voi ihmetellä aitoa 1800-luvun teknologiaa. Museossa on myös esillä Finlaysonin puuvillatehtaan voimanlähde, eli Suomen suurin höyrykone, joka näkyy useassa tämänkin jutun kuvassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunk Tampere ry:n puheenjohtajan J.S. Meresmaan steampunk-tyyliä, jossa on viitteitä viktoriaanisen ajan tutkimusmatkailijaan. – Minua viehättää steampunkissa ja viktoriaanisessa ajassa nimenomaan teknologian visuaalinen puoli. Kaikki on isompaa ja pystyt itse havainnoimaan, kuinka kone oikeasti toimii. Nykymaailmassa moderni teknologia on pakattu ja piilotettu todella pieneen tilaan. Tämä vaikeuttaa hahmottamista ja ymmärtämistä siitä, kuinka teknologia toimii. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunkiin kuuluu myös synkempi puoli. Kuva on osa Steampunk Tampere Festivalin taidenäyttelyä. J.S. Meresmaan mukaan 1800-luvun maailma, johon steampunk viittaa, sisältää yllättävän paljon yhtymäkohtia omaan aikaamme. Tämä taas tekee steampunkista varsin ajankohtaisen ilmiön: – Se että yhtymäkohdat ovat niin ilmeiset, on vähän hätkähdyttäväkin asia. Tietyt viktoriaanisen ajan aatteet, uuden teknologian pelko ja kaupunkiyhteiskunta – tuolloin painittiin noiden kysymysten parissa, ja kysymyksinä ne ovat edelleen ajankohtaisia ja relevantteja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Gogglesit eli erilaiset suoja- ja hitsauslasit kuuluvat oleellisena osana steampunk-estetiikkaan, kuten myös hieman patinoitunut metallinhohtoinen pinta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunk-designeri Jani Piirainen Bard & Jester -liikkeestä on valmistanut ja suunnitellut erilaisia steampunk-vaatteita ja -asusteita jo yli vuosikymmenen ajan. Häntä inspiroi etenkin fantasiaan linkittyvä ja postapokalyptinen, tulevaisuuden steampunk: – Minua kiinnostaa vaihtoehtoinen historia, ja nimenomaan steampunkin tämä puoli antaa luovuudelle hyvin paljon vapautta ja mahdollisuuksia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Glitteriä ja höyrypunkkia eli tietokirjailija, runoilija Artemis Kelosaaren steampunk-henkistä Arsenikkivärejä-lavarunoesitystä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Steampunk-estetiikkaa eli Arno Munukan suunnittelema Maakrapu-ajoneuvo: – Esimerkkinä tässä on ollut erakkokrapu. Itseäni viehättää tässä kokonaisuudessa luonnollisten muotojen ja teknisten piirteiden yhdistelmä, mikä vain on niin hienoa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tampere Steampunk Festivalilla on esillä myös kolme Lahden alueella vaikuttavan seppämestari Kirsi Vahteran biomekaanista luomusta, Stevie, XV-807 ja Pisces. Kuvassa jälkimmäinen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kirsi Vahteran steampunk-henkinen luomus XV-807, jolla on painoa kymmeniä kiloja. Teräviin kynsiin päättyvillä lonkeroilla on saatu aikaan kauhuelementtejä. Steampunkin vaikutus näkyy jatkuvasti taide-ja viihdemaailmassa. Genren elokuvallisiin edustajiin kuuluvat muun muassa Jean-Pierre Jeunetin Kadonneiden lasten kaupunki (1995) sekä Christian Riversin Mortal Engines (2018). Steampunkin kyllästämiä televisiosarjoja ja elokuvia on myös tehty muun muassa Sherlock Holmesin, Abraham Lincolnin sekä Tohtori Jekyllin ja Mr. Hyden ympärille. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

– Tämä on harrastus, jossa pystyy kierrättämään kaikkia jänniä juttuja, vaikkapa vanhoja solkia. Ja tarjoaahan tämä taukoa arjen harmauteen, Maria Hakulinen kertoo. Hakulisen upean takin kuosi on peräisin japanilaisen kimonon vuoresta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

– Steampunk antaa minulle mahdollisuuden värkätä ja tehdä kaikkea mahdollista itse. Lisäksi steampunkiin liittyy sekä historiaa että tulevaisuutta, mikä taas ei rajoita mielikuvitusta millään tavalla. Steampunkiin kuuluu myös oleellisena osana näyttäytyminen, steampunk-harrastaja Susanne Viitanen kertoo. Asukokonaisuuteen kuuluu muun muassa ihka aito kompassi. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle