Vuosikymmeniä jatkunut kamppailu Helsingin Stansvikin metsäalueen säilyttämiseksi on saanut uuden käänteen. Kolmen eri puolueen valtuutetut ovat tehneet valtuustoaloitteen Kruunuvuorenrannassa sijaitsevan Stansvikinkallion rakennussuunnitelmien muuttamiseksi.
Helsinkiin on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja, mikä on tarkoittanut myös viheralueille rakentamista – ja samalla asukkaiden lisääntynyttä huolta lähimetsistä.
Valtuutetut Paavo Arhinmäki (vas.), Amanda Pasanen (vihr.) ja Mirita Saxberg (kok.) ovat kukin tehneet samansuuntaisen aloitteen Stansvikinkallion metsäalueen suojelemiseksi. Sekä Pasasen että Arhinmäen aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikki heidän valtuustoryhmänsä jäsenet ja Saxbergin aloitteen on toistaiseksi allekirjoittanut seitsemän valtuutettua.
– Luulen, että tämä asia jakaa aika lailla ryhmämme valtuutettuja, arvioi kokoomuslainen Saxberg.
Paavo Arhinmäki kertoo vastustaneensa Stansvikin alueelle rakentamista jo viisitoista vuotta sitten, kun alueen osayleiskaavaa tehtiin.
– Voi olla, että Helsingin valtuustosta on löydettävissä enemmistö, joka haluaa suojella arvokasta metsää ja kalliota. Ihmiset ovat havahtuneet siihen, miten korvaamaton ikimetsä se on, sanoo Arhinmäki tilanteesta nyt.
Maija Wilskman Stansvikin kyläyhdistyksestä kertoo tehneensä töitä alueen säilyttämiseksi melkein parikymmentä vuotta.
– Olemme onnistuneet pari kertaa kumoamaan kaavat hallinto-oikeudessa, mutta nyt ne ovat lainvoimaisia.
Yleensä poliitikot eivät lähde muuttamaan lainvoimaista asemakaavaa, siksi tehdyt aloitteet ovat poikkeuksellisia.
– Normaalisti voimassa olevaan asemakaavaan ei puututa, mutta Stansvikin metsäluonto on poikkeuksellisen arvokas. Koko vihreiden ryhmä seisoo vahvasti tämän takana, sanoo aloitteen tehnyt Amanda Pasanen.
Mirita Saxberg perustelee aloitteen tekoa sillä, että alueen rikkaista luontoarvoista on saatu vasta hiljattain uutta tietoa.
– Kaava on hyväksytty valtuustossa vuonna 2018. Näkisin, että se on hyväksytty osin puutteellisin tiedoin.
Saxberg haluaisi säästää erityisesti Stansvikin rannan rakentamiselta. Tämä tarkoittaisi sitä, että rakentamisen määrää pitäisi vähentää suunnitellusta noin puoleen.
– Kun kaava on pitkällä, niin sen muuttamiseksi tarvitaan poliittinen päätös. Yksikään puu ei ole vielä kaatunut, joten on mahdollista muuttaa asioita, sanoo Saxberg.
Kartanopuiston puita ei toistaiseksi kaadeta
Valtuutettujen aloite koskee Stansvikinkallion metsää, jonne ollaan rakentamassa asuntoja noin 2 000 helsinkiläiselle. Samaan aikaan ollaan kunnostamassa Stansvikin kartanopuistoa.
Kartanon alueelle ei ole tulossa uutta asuinrakentamista. Tavoite on kunnostaa hiljalleen rapistuva ja umpeen kasvava kartanopuisto.
Puistossa piti alun perin kaataa puita jo viime viikolla. Puiston kunnostamisen tarkoituksena on valmistautua ulkoilijoiden määrän kasvuun alueella rakentamalla kevyenliikenteen reittejä ja siirtämällä parkkipaikka alueen pohjoislaitaan. Lisäksi suojellaan 1800-luvulta peräisin olevia tammia, jotka kasvavat Stansvikintien ja Knut Felixin tammikujan varressa.
Nyt Helsingin kaupunki on päättänyt toistaiseksi odottaa ennen kuin aloittaa puiden kaatamisen, sillä alueen suojelua ajavat yhdistykset riitauttivat alueen kunnostussuunnitelmat.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ja Stansvikin kyläyhdistys ovat tehneet hallintopakkoanomuksen sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon että Uudenmaan ely-keskukseen koskien puistosuunnitelman toteuttamista. Avi on pyytänyt Helsyä vielä täsmentämään anomustaan.
Viime viikolla järjestettiin urakan aloituskatselmus alueella. Se on normaali käytäntö ennen töiden aloittamista, mutta tällä kertaa mukana oli myös Helsyn kaksi edustajaa ja yksi kyläyhdistyksestä. Katselmuksessa käytiin yksitellen läpi puut, jotka on suunnitelman mukaan tarkoitus kaataa.
– Katselmuksessa löydettiin aika monta puuta, jotka voidaan vielä säästää. Pääosa niistä on Stansvikinpolun kohdalta, kertoo kaupungin maisema-arkkitehti Sari Knuuti.
Puiston kunnostuksesta vastaavan projektijohtajan ja maisema-arkkitehdin Sari Knuutin mukaan kaksi erillistä hanketta, kalliolle rakennettavat talot ja puiston kunnostus, ovat menneet monella sekaisin.
– Koska tässä on ollut niin paljon sekaannusta, niin olemme kokoamassa usein kysytyt kysymykset -patteristoa nettisivuille. Miksi tarvitaan parkkipaikka? Miksi puistoa pitää kunnostaa?
Lähiviikkoina samanlainen verkkosivu on tarkoitus julkaista myös Stansvikinkallion metsäalueen rakentamisen suunnitelmista.
Stansvikin ja myös muita Helsingin metsiä puolustavan Kaadetaan kaava -kampanjan aktiivi Aino Juvonen pitää aluetta ainutlaatuisena kokonaisuutena.
– Toivoa on niin kauan kuin metsä on pystyssä. Poliittinen ilmapiiri on muuttumassa.
Juttua korjattu 28.9. kello 15:17: Artikkelissa luki virheellisesti, että kokoomuksen Mirita Saxbergin aloitteen olisi allekirjoittanut vain aloitteentekijä itse. Aloitteen on kuitenkin allekirjoittanut tähän mennessä seitsemän helsinkiläistä valtuutettua.
Juttua korjattu 30.9. kello 10.32: Kuvatekstissä luki virheellisesti, että luontopolun kyltti olisi Kaadetaan kaava -kampanjan aktiivien tekemä. Se on alueen asukkaiden pystyttymä.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: