Energian hinta ja tuotanto ovat nousseet laajasti puheenaiheeksi syksyn aikana. Sähkön hinta on ollut niin Suomessa kuin muualla Euroopassa tavallista korkeammalla.
Korkealle noussut hinta johtuu asiantuntijoiden mukaan monen samanaikaisen tekijän yhteisestä vaikutuksesta. Euroopan talous on lähtenyt vauhtiin mikä lisää niin liikennettä kuin sähkön tarvetta, ja hintojen on pelätty karkaavan käsistä.
Päästöoikeuksien hinta lähti sekin jo alkuvuonna nousuun, ja on edesauttanut fossiilisilla maakaasulla ja kivi- tai ruskohiilellä tuotetun sähkön hinnan kallistumista. Myös laitosten huoltoja jäi koronatilanteen takia väliin viime vuonna, ja ne ovat olleet tavallista pidempiä.
Oma vaikutuksensa on ollut maakaasun korkealla hinnalla. Maakaasua käytetään Euroopassa laajasti lämmitykseen ja sähkön tuotantoon, ja kylmä viime talvi ehdytti maakaasun varastoja. Koska maakaasu tuottaa päästöjä kivihiiltä vähemmän, sillä on haluttu myös korvata kivihiilen käyttöä sähköntuotannossa.
Monissa Euroopan maissa maakaasulla tehdään myös merkittävä osuus sähköstä, jolloin kaasun korkea hinta heijastuu suoraan sähkön hintaan.
Osa Euroopan kaasuvarastoista on täyttynyt, mutta osa pysyy lähes tyhjillään
Maakaasun hintaa on nostanut osaltaan se, että Venäjän kaasuyhtiö Gazprom on toimittanut Eurooppaan ennalta sopimuksissa luvatut määrät kaasua, mutta ei ole kasvattanut toimituksiaan.
Venäjän on myös arvioitu vähäisillä kaasutoimituksilla kiristävän Eurooppaa avaamaan kiistellyn Nord Stream 2 -kaasuputken, joka on teknisesti valmis, mutta käyttöönotto ei ole saanut vielä hyväksyntää.
Talouslehti Financial Times (FT) on selvittänyt, miten Euroopan maakaasuvarastojen tilanne on viime viikkoina kehittynyt. Lehden mukaan maakaasun varastotasot ovat Euroopassa edelleen matalalla, mutta toimijoiden välillä on merkittäviä eroja.
Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, joissa Gazpromilla ei ole varastoja, kaasuvarastot alkavat olla vuodenaikaan nähden normaalilla tasolla. Sen sijaan Gazpromin kaasuvarastot Euroopassa ovat tavallista tyhjempiä. Sillä on merkittävästi kaasun varastointia Saksassa, Itävallassa ja Alankomaissa.
FT mainitsee Saksan Ala-Saksissa sijaitsevan, Gazpromin omistaman Rehdenin kaasuvaraston, jossa maakaasua on vain 10 prosenttia varaston kapasiteetista. Yli 900 jalkapallokentän kokoinen maanalainen varasto oli lokakuussa 2019 lähes täynnä.
Putin määräsi kaasuyhtiön täyttämään varastoja
FT:n mukaan Euroopan kaasuala on jakautunut siinä, uskooko se Venäjän pitävän tarkoituksella Euroopan kaasutoimitukset matalalla tasolla, mistä seuraa poliittista epävakautta. Samalla syntyy painetta ottaa Nord Stream 2 -kaasuputki nopeasti käyttöön.
Taustalla on toisaalta nähty käytännöllisiä syitä: Venäjän omat kaasuvarastot ovat olleet kylmän talven jäljiltä vähissä, ja kaasun tuotantoalueet ovat muuttuneet, jolloin putkistojen kapasiteetti on voinut pienentyä.
Venäjän on katsottu haluavan ensin täyttää omia varastojaan kaasun riittävyyden takaamiseksi, ennen kuin Euroopan toimituksia kasvatetaan.
FT:n haastatteleman kaasualan asiantuntijan mukaan Venäjän kaasuvarastot alkavat kuitenkin olla jo täynnä, eikä se ole näkynyt Euroopan kaasutoimitusten lisääntymisenä.
Toinen asiantuntija katsookin, että viime aikoina Venäjän kaasutoimitusten matalan tason syynä on nyt käytännön ongelmia enemmän halu painostaa Nord Stream 2 -putken käyttöönottoon.
Venäjän presidentti Vladimir Putin puuttui kaasutoimituksiin keskiviikkona, kun hän käski Gazpromia lisäämään toimituksia Saksaan ja Itävaltaan sen jälkeen, kun Venäjän omat kaasuvarastot ovat täynnä. Kaasutoimitusten Eurooppaan pitäisi kasvaa 8. marraskuuta alkaen.
EU joutunut puimaan energiahintoja
EU-maiden johtajat puhuivat taannoisessa kokouksessaan tuntikausia siitä, kuinka Euroopan kalliiksi nousseisiin energian hintoihin pitäisi reagoida, ja onko päästövähennysten tavoittelu osaltaan nostamassa hintoja.
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tuolloin, että EU:n tulisi pitkällä tähtäimellä olla nykyistä omavaraisempi energian suhteen. Lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa EU voisi vähentää riippuvuuttaan fossiilisesta tuontienergiasta.
Keskiviikkona EU puolestaan lupasi Moldovalle 60 miljoonaa euroa, kun Gazprom ja Moldova eivät päässeet sopuun maakaasun toimituksista. Gazprom on ilmoittanut nostavansa Moldovalle myytävän kaasun hintaa. Venäjän kaasusta riippuvainen Moldova aloitti kaasun ostot Puolasta.
EU-komissio aikoo puolestaan Politico-julkaisun mukaan selvittää, onko maakaasumarkkinoilla unionin kilpailulakien vastaista toimintaa.
Lue myös:
Yle seuraa ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä päivittyvässä artikkelissa