Leikkausjonot ovat yhä paikoin pidempiä, kuin laki sallii. Lain mukaan hoitoon pitäisi päästä kuudessa kuukaudessa.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on saatu aikaan parannusta melko yksinkertaisilla keinoilla. Sairaala keksi, että jonoja voi lyhentää siirtämällä leikkauksia pois leikkausalista.
Lahtelainen Jorma Rantanen pääsi hyvällä tuurilla polven tekonivelleikkaukseen yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen, kun toisen potilaan leikkaus peruuntui.
– Sairaalasta tuli soitto, että täällä olisi pikaisesti peruutusaika, käykö. Sanoin, että käy, hän kertoo.
Sairaalan soittoa seuranneena päivänä Rantanen kävi tutkimuksissa. Sitä seuraavana aamuna hän saapui sairaalaan valmistautumaan leikkaukseen.
Polvikipu on hankaloittanut arkea ja iskenyt välillä äkkiarvaamatta.
– Käytiin kaupalla, ja kun etsittiin tavaroita, älähdin yhtäkkiä äänekkäästi. Naisystävä sanoi, että älä huuda. Sanoin, että ei voi mitään, kun riipaisi niin hirveästi, Jorma Rantanen kuvailee oireita.
Päijät-Häme on kiihdyttänyt leikkaustahtia
Jorma Rantanen on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiakas. Päijät-Häme on yksi alueista, joilla leikkausjonot ovat olleet laittoman pitkiä.
Päijät-Hämeen keskussairaalassa kirurgian ylilääkäri Raine Tiihonen kertoo, että jonottajia on yhä enemmän kuin pitäisi. Hoitoon pääsyä on onnistuttu myös parantamaan.
– Esimerkiksi tekonivelkirurgiassa meillä on vielä jonoa runsaasti jäljellä, mutta leikkauksia on saatu lisättyä, ylilääkäri Tiihonen toteaa.
Keinot leikkauksien lisäämiseen ovat olleet yksinkertaisia. Tietynlaisia leikkauksia on siirretty leikkaussaleista muihin tiloihin, ja saleja on saatu vapautettua. Esimerkiksi hermopinne voidaan leikata tavallisessa toimenpidehuoneessa.
– Potilas tulee omissa vaatteissa leikkaukseen, ja lähtee sitten nopeasti sen leikkauksen jälkeen kotiin, Tiihonen kuvailee.
Lisäksi potilaiden ohjaamista vuodeosastolle on vähennetty. Esimerkiksi tekonivelpotilaita kotiutetaan harkinnan mukaan tavallista nopeammin. Kun vuodeosastolla on vähemmän yöpyjiä, ei leikkauksia jouduta perumaan vain siksi, ettei vuodepaikkoja ole tarpeeksi.
Kirurgian ylilääkärin Raine Tiihosen mukaan nopea kotiuttaminen ei ole johtanut huonompaan toipumiseen.
– Nämä potilaat ovat itse asiassa pärjänneet jopa paremmin kuin he, jotka menevät vuodeosastolle. Olemme tehneet omaa tutkimusta näistä potilaista, ja potilastyytyväisyys on erittäin korkea.
Maaliskuun 2025 aikana hyvinvointialue teki 1 000 leikkausta. Tahti on ollut näin ripeä viimeksi vuonna 2019.
Yli puoli vuotta kiireettömään leikkaukseen pääsyä odottaneita on nyt noin 500, kun elokuussa 2024 heitä oli noin 1 500.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue arvioi, että se saavuttaa kiireettömän erikoissairaanhoidon lakisääteiset määräajat vuoden 2025 aikana.
Kirittävää on yhä monilla alueilla – Valvira arvioi uhkasakon tarvetta
Valvira velvoitti vuosi sitten 16 hyvinvointialuetta ja HUS-alueen saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi. Tavoitetta ei ole täysin saavutettu, mutta paikoin jonoja on saatu lyhennettyä.
Hyvinvointialueiden on pitänyt ilmoittaa Valviralle myös esimerkiksi psykiatrian ja keuhkosairauksien jonot. Selvitykset ja luvut oli määrä toimittaa Valviraan 16. huhtikuuta.
Yle ei saanut tietoja Valvirasta vielä määräajan päätyttyä, mutta osa hyvinvointialueista toimitti tiedot pyynnöstä Ylelle.
Syiksi siihen, että leikkaukset laahaavat jäljessä, mainitaan muun muassa koronavuodet ja henkilöstöpula.
Alueet listaavat selvityksissään myös käytössä olevia keinoja jonojen lyhentämiseksi.
Valvira ei ole vielä uhannut hoitotakuuta noudattamatta jättäneitä hyvinvointialueita sakoilla, mutta se arvioi tilanteen uudelleen selvitykset saatuaan.
