Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

HVK haluaa korvaukset epäonnisista maskikaupoista, yrittäjä Sarmasteelta takavarikoitu miljoonaomaisuus – "Miksi he eivät palauttaneet maskeja?"

Huoltovarmuuskeskus haluaa liikemies Onni Sarmasteelta jättikorvaukset kevään 2020 maskikaupoista. Käräjäoikeus on määrännyt Sarmasteen omaisuutta takavarikkoon yli viiden miljoonan euron arvosta.

Onni Sarmaste
Onni Sarmasteen omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta lähes kaksi vuotta. Sarmaste sanoo, että myös hän aikoo vaatia isoja korvauksia oikeudessa. Kuva: Onni Sarmaste
  • Marjatta Rautio

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kevään 2020 kohuttujen maskikauppojen selvittely ei ole päättynyt, vaikka syyttäjä päätti viime marraskuussa jättää rikossyytteet nostamatta.

Syytteiltä välttyivät hengityssuojaimia ja maskeja Huoltovarmuuskeskukselle hankkinut liikemies Onni Sarmaste, hänen liikekumppaninsa sekä HVK:n entinen toimitusjohtaja ja kaksi muuta johtajaa.

HVK ilmoitti jo tuolloin, että aikoo vaatia kauppahinnan ja korvauksia Sarmasteelta ja hänen yhtiöltään.

Helsingin käräjäoikeudesta kerrotaan, että HVK ei ole tämän jutun julkaisuun mennessä toimittanut oikeuteen kannetta korvausten vaatimiseksi Sarmasteelta.

HVK on kuitenkin ryhtynyt valvomaan saataviaan. Käräjäoikeuden asiakirjoista selviää, että HVK iski kiinni Sarmasteen omaisuuteen siviiliturvaamistoimin jo reilua viikkoa ennen syyttäjän marraskuista ratkaisua.

Takavarikon asiakirjat salattiin HVK:n pyynnöstä

HVK haki Sarmasteen ja hänen Finance Group Helsinki -yhtiönsä omaisuutta takavarikkoon runsaan 5,1 miljoonan euron arvosta.

Takavarikkopäätöksistä selviää, että käräjäoikeus hyväksyi vaatimukset jo seuraavana päivänä Sarmastetta kuulematta.

HVK:n pyynnöstä käräjäoikeus määräsi hakemukset ja todisteet väliaikaisesti salassa pidettäviksi.

– On olemassa vaara, että vastaaja kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, arvioi käräjäoikeus päätöksessään.

Oikeus käsittelee takavarikkoa ja salaamista Sarmasteen vaatimuksesta uudelleen maaliskuun loppupuolella.

Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta.
Finnairin kone toi Kiinasta tilattuja suojavarusteita Helsinki-Vantaan lentoasemalle 15. huhtikuuta 2020. Sarmasteen hankkimat maskit ja hengityssuojaimet tuotiin Suomeen viikkoa aiemmin. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon

Sarmasteen omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta yhtäjaksoisesti jo lähes kaksi vuotta.

Poliisi takavarikoi rikosepäilyjen vuoksi Sarmasteelta ja hänen yritykseltään huhtikuussa 2020 noin 3,3 miljoonaa euroa ja kaksi luksusautoa.

Marraskuussa syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon samalla kun päätti, että ei nosta syytteitä.

Syyttäjä arvioi, että Sarmasteen ja hänen liikekumppaninsa tarkoitus oli ollut toimittaa sovittuja tuotteita sovittu määrä lentokentälle Kiinaan, eikä heidän ollut tarkoitus erehdyttää Huoltovarmuuskeskusta.

HVK ei halua kommentoida

HVK ei halua kommentoida asiaa millään tapaa, sanoo asianajaja Jussi Savonen.

Sarmasteen asianajaja, oikeustieteen tohtori Heikki Huhtamäki toteaa yleisellä tasolla, että hänen päämiehensä vastustavat HVK:n turvaamistoimihakemuksia ja HVK:n salassapitopyyntöä.

– En voi tässä vaiheessa kommentoida asioita muuten, sillä asioissa on annettu väliaikaiset salassapitomääräykset.

Korvauskiista voi kestää vuosia

Onni Sarmaste kommentoi tilannetta lyhyesti Ylelle. Hän vastaa puhelimeen Espanjasta. Kohta kaksi vuotta kestänyt takavarikko on pysäyttänyt hänen liiketoimintansa.

– Valtio vei yrittäjältä leivän, Sarmaste sanoo.

Tässä vaiheessa ei ole tietoa takavarikon pituudesta tai siitä, milloin HVK:n korvausvaatimuksia aletaan käsitellä oikeudessa. Riitaoikeudenkäynnit voivat kestää vuosia.

Kuvassa on kasvosuojaimia.
Onni Sarmasteen Huoltovarmuuskeskukselle Kiinassa hankkimia maskeja. Kuva: Kalle Parkkinen / Lehtikuva

HVK tilasi suojaimia liki viidellä miljoonalla eurolla

Korvausvaateet perustuvat HVK:n ja Sarmasteen väliseen vajaan viiden miljoonan euron maskikauppaan liittyviin tapahtumiin.

Koronapandemian vyöryessä Suomeen HVK tilasi Sarmasteelta 1,1 miljoonaa hengityssuojainta ja 2 miljoonaa kirurgista maskia.

Kauppa solmittiin maaliskuun 2020 lopulla Sarmasteen brittiläisen yrityksen LDN Legal Partners Limitedin kanssa.

Kauppasopimuksen synty ja sen jälkeiset tapahtumat on dokumentoitu liki 900 sivuiseen esitutkintapöytäkirjaan.

Sarmaste ei saanut huhtikuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2020 Kiinasta Suomeen lähteneeseen erään riittävää määrää hengityssuojaimia.

VTT:n testien mukaan Suomeen tuodut hengityssuojaimet eivät myöskään soveltuneet sairaalakäyttöön, mutta olivat käyttökelpoisia hoivayksiköissä ja kotipalveluissa.

Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja

Onni Sarmaste

Sarmaste kiisti esitutkinnassa testausmenetelmän ja testitulosten oikeellisuuden.

Sarmaste katsoi, että hänen HVK:lle toimittamansa noin kaksi miljoonaa kirurgista maskia ja runsaat 200 000 hengityssuojainta olivat kauppakirjan mukaisia.

Esitutkinnassa Sarmaste kertoi, että HVK ei reklamoinut tuotteista, vaan lopetti yhteydenpidon, purki kaupan ja teki tutkintapyynnön poliisille.

Sovitusta kaupasta puuttumaan jääneitä liki 900 000:ta hengityssuojainta Sarmaste ei kertomansa mukaan voinut toimittaa, koska poliisi takavarikoi hankintaan tarkoitetut rahat HVK:n tutkintapyynnön vuoksi.

Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin?

Onni Sarmaste

Sarmaste sanoo, että ei vieläkään tiedä, mihin hänen HVK:lle hankkimansa hengityssuojaimet ja maskit joutuivat. Suojaimista oli huutava pula keväällä 2020.

– Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja silloin, kun ne vielä olivat käyttökelpoisia. Käyttöpäivämäärät niissäkin vanhenevat.

Sarmaste sanoo, että myös hän aikoo vaatia isoja korvauksia oikeudessa.

– Olen pettynyt Suomen valtion toimintaan. Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin? Suomen valtiolla näyttää olevan eri säännöt kuin muilla.

Maskikaupat poikivat myös kiristystutkinnan

Maskikauppoihin liittyen poliisin ja syyttäjän tutkittavana oli myös rikosepäily Onni Sarmasteeseen kohdistuneista törkeän kiristyksen yrityksistä.

Kiristyksen yrityksestä epäiltiin yhtä naista ja kahta miestä. Heidän epäiltiin vaatineen Sarmasteelta uhkailemalla korvauksia toteutumatta jääneestä suojainkaupasta. Sarmaste järjesteli kauppoja alun perin yhdessä naisen yhtiön kanssa.

Syyttäjän mukaan riittävää näyttöä lain tarkoittamasta pakottamisesta tai uhkailusta ei kuitenkaan ollut.

Yle on selvittänyt Sarmasteen taustoja muun muassa niin sanotun Pandoran paperit -tietovuodon yhteydessä. Se paljasti Sarmasteen kytkennät salaisiin veroparatiisiyhtiöihin.

Vuodosta selvisi, että Sarmaste on omistanut yhtiöitä ainakin Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Lue myös:

Onni Sarmasteelle ei syytettä epäonnistuneista maskikaupoista – sekä Huoltovarmuuskeskus että Sarmaste aikovat vaatia korvauksia

Huoltovarmuuskeskuksen kohuttujen maskikauppojen taustat: Nopealiikkeinen liikemies, "Alibaba-asiakirjoja" ja maineen menetystä pelännyt lentoyhtiö

Epäonnisia maskikauppoja edelsi valtava poliittinen paine: "Presidentti oli kiukkuinen hallinnon saamattomuuteen", kertoi HVK:n entinen johtaja

Syyttäjä ei syytä Huoltovarmuuskeskuksen ex-johtoa maskikaupoista – vaikeassa tilanteessa ministeriöistä tuli vain "voimia ja jaksamista"

Suojamaskikauppojen kiristystapauksen esitutkinta valmistui, poliisi epäilee kolmea rikoksista

Oikeuskansleri: Ministeriöt eivät ohjanneet riittävästi Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppoja keväällä