Suomalainen harrastajateatteritoiminta on joutunut ennennäkemättömään taloudelliseen ahdinkoon kaksi vuotta kestäneen koronapandemian aikana.
Osaa harrastajateattereista uhkaa konkurssi ja harrastajakato.
– Toiminnan käynnistäminen uudelleen on vaikeaa. Ei ole ihan tarkkaa tietoa siitä, kuinka monet ovat lopettaneet eikä sitä vielä mistään saakaan. Meille on tullut useita kymmeniä lopetusilmoituksia tai ainakin tauolle jäänti-ilmoituksia, Suomen harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela kertoo.
Harrastajateattereiden taloudelliset tappiot ovat olleet vuosien 2021 ja 2022 aikana yli 1,5 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan katsojamäärä on supistunut lähes kolmanneksella, ja jäi viime vuonna alle 130 000 katsojan.
Tiedot selviävät harrastajateattereiden kattojärjestöjen maaliskuussa 2022 tekemästä kyselystä, johon vastasi 160 harrastajateatteria.
Saarelan mukaan todelliset tappioluvut ovat todennäköisesti vielä suuremmat. Mutta vaikka tilanne on riskialtis ja huoli suuri, ei toivoa ole menetetty.
– Se millä tästä selvitään on se, että kaikki menevät kesäteatteriin ja tukevat paikallista kesäteatteria. Teatterit kaipaavat sitä, että pääsevät esiintymään ja yleisö löytää takaisin, Saarela toivoo.
Osa harrastajateattereista palaa tauolta uusilla ja nuorilla kasvoilla vahvistuneina
Pohjois-Karjalan Liperissä toimiva perinteinen Roukalahden kesäteatteri on selvinnyt koronasta hyvin.
Meidän luokka -esityksen harjoituksissa on aistittavissa patoutunutta intoa, mikä purkautuu vasta ensimmäisessä esityksessä.
– Nyt ei siirretä vaan nyt tehdään! Ja se on kyllä näkynyt kaikkien innossa. Näyttelijät ovat valtaosin pysyneet entisenä ja sitten on tullut uusiakin, kertoo ohjaaja Kai Paavilainen.
Yksi Roukalahden kesäteatterin uusista näyttelijöistä on 29-vuotias Ronja Harinen. Kivenheiton päähän juuri muuttanut nuori nainen on kesäteatterin ensikertalainen, mutta sai roolin muun muassa soitto- ja laulutaitonsa ansiosta.
Harinen on tervetullut lisä, sillä Suomen teatteriharrastajat ikääntyvät.
– Onhan täällä suurin osa vähän vanhempaa väkeä, mitä itse olen. Mutta ikä ei näy tässä porukassa. Kaikki ovat ihan yhtä vilkkaita mieleltään. Olen tykännyt tosi paljon. Ihan kuin olisin kotiin tullut, Harinen sanoo.
Harrastajateattereiden talous on lipputulojen, jäsenmaksutulojen ja satunnaisten pienten avustusten varassa. Harrastajateatteriliiton mukaan koronan aiheuttamat taloudelliset menetykset riippuvat teatterin koosta ja voivat olla muutamista tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin per teatteri.
Roukalahdessa maalaiskylän harrastajateatteritoimintaa pyörittää Kivekkäät ry. Kesäteatteria touhuaa noin 50 hengen porukka, joista palkkaa saa kolme työntekijää: ohjaaja, puvustaja ja musiikkivastaava. Muut ovat vapaaehtoisia ja saavat korkeintaan kilometrikorvauksia.
Yhdistyspohjainen toiminta ei salli voittoa, mutta ei kestä tappiotakaan.
Roukalahden kesäteatterille tehdään varmuuden vuoksi kaksi budjettia sekä 3 000 että 4 000 katsojan mukaan. Tavallisesti budjetti on noin 60 000–70 000 euroa.
Valtio huudetaan hätiin – kansanviihde samalle viivalle kulttuurirahoituksessa
Akuutti talousahdinko on seurausta siitä, etteivät yhteiskunnan kulttuuritoiminnalle kohdennetut koronatuet ole käytännössä lainkaan ulottuneet harrastajateatteritoimintaan.
Kattojärjestöjen eli Suomen Harrastajateatteriliiton, Työväen Näyttämöiden liiton (TNL) ja Finlands Svenska Ungdomsförbundin (FSU) tiedotteen mukaan valtion tulisi pikaisesti ratkaista harrastajateattereiden rakenteellinen rahoitusongelma.
Harrastajateatterit ja -tapahtumat ovat kattojärjestöjen näkemyksen mukaan myös normaalioloissa kulttuurirahoituksen väliinputoajia, koska vain murto-osa saa toimintaansa kaupungin tai valtion tukea.
– Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen harrastajateatteritoiminta toimii pienillä paikkakunnilla vapaaehtoisesti ja paikallisvoimin. Kesäteatteri voi olla ainoa kulttuuritarjonta pienellä paikkakunnalla, Sanna Saarela muistuttaa.
Uhkana on, että teatterikenttä menettää merkittävän osan ruohonjuuritason toimintaansa, jonka piirissä on aikuisväestön lisäksi suuri joukko lapsia ja nuoria.
Suomessa on arviolta 700–800 harrastajateatteria, joissa kaikissa on kymmeniä ja joissakin jopa satoja harrastajia.
Aiheesta voi keskustella 30.4. kello 23:een saakka.
Lue myös: