Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, jonka mukaan yhtiö on katkaissut laitostoimitussopimuksen venäläisen valtioyhtiön Rosatomin kanssa.
– Olen verrattain tyytyväinen, että omistajat ottivat selkeän kannan kokonaisprojektiin. Ja tälle saataisiin tätä lopullinen piste, Lintilä sanoo Ylelle.
Lintilä sai tiedon Fennovoiman päätöksestä viime perjantaina, jolloin yhtiö järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen. Yhtiö perusteli päätöstä ministerille samaan tapaan kuin julkisuuteen.
Fennovoima vetosi ennen kaikkea viivästyksillä ja kyvyttömyydellä toteuttaa ydinvoimalan rakentaminen Hanhikivellä.
Hanke onkin pahasti viivästynyt, sillä alkuperäisen aikataulun mukaan ydinvoimalan piti käynnistyä jo vuonna 2018. Tavoiteaikataulua lykättiin uudelleen kesäkuussa 2018, jolloin valmistuminen siirrettiin vuoteen 2024.
– Terminointi on erittäin ymmärrettävä toimenpide tässä tilanteessa. Tässä on läpi projektin ollut havaittavissa voimakkaita myöhästymisiä ja toiminnallisuuden hyvin suuria kyseenalaistuksia, Lintilä kertoo.
Venäjän hyökkäys vaikutti ministerin ajatteluun
Elinkeinoministeri Lintilä on aiemminkin kyseenalaistanut Fennovoiman hankkeen. Hän totesi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa maaliskuussa, että ydinvoimalan rakentamislupaa on täysin mahdotonta hyväksyä.
Taustalla olivat uutiset siitä, että Rosatom oli ottanut haltuunsa ydinvoimalan Ukrainassa.
– Oma kantani on enemmän kuin omistajilla liittynyt Ukrainan sotaan ja niihin toimiin, joita Venäjä on tehnyt. Venäjä on rikkonut kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ottamalla haltuun toisen valtion ydinvoimalan. Pidän täysin mahdottomana, että tällaisessa tilanteessa tulisi lupaa myöntää.
Lintilä sanoo, että hän on käynyt muutamaan otteeseen keskusteluja Fennvoiman kanssa. Ministeri on välittänyt yhtiölle julkisuudessakin olleen viestin, ettei rakentamislupa mene elinkeinoministeriössä läpi.
– Yhtiö on ottanut tämän kannustuksen vastaan.
Lintilä ei lähde avaamaan tarkemmin sitä, millainen riski venäläisen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen tässä tilanteessa olisi ollut.
Professori: Uhittelua voidaan nähdä, mutta päätös ei poikkea muista
Elinkeinoministeri Lintilä ei arvioi vielä tässä tilanteessa, tuleeko Venäjältä vastareaktioita Fennovoiman päätökseen.
– Ne ovat tietysti mahdollisia. Omistajien päätöksessä suurimpana tekijänä oli kuitenkin se, että toimija ei ole kyennyt täyttämään velvoitteitaan. Jos se aiheuttaa vastatoimia, niin ne eivät liity ihan suoraan tähän päätökseen, vaan ne ovat sotaan liittyviä asioita, Lintilä sanoo.
Ministeri on varma, että Fennovoiman päätös nousee energiaministereiden kokouksessa esille vähintäänkin käytäväkeskusteluissa. Lintilä matkustaa Brysseliin tänään maanantaina.
Ranska on kutsunut jäsenvaltiot kriisikokoukseen keskustelemaan Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista EU:n energiasektoriin ja erityisesti kaasun toimituksiin. Keskustelussa käsitellään muun muassa Venäjän vaatimusta maksaa kaasusta ruplissa.
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi, että Fennovoiman Rosatom-päätös voi johtaa jonkinlaiseen uhitteluun Venäjän taholta.
– Varmasti uhittelua nähdään. Mutta ei tämä mitenkään erikoinen ratkaisu ole nyt, kun Eurooppa pyrkii kaikista Venäjältä tulevista energiavirroista eroon.
Tynkkysen mukaan oli hyvä, että Fennovoima teki päätöksen lopulta itse. Hallitus ilmoitti jo Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa, että ydinvoimalalle ei tulla myöntämään rakennuslupaa.
– Tämä kysymys on roikkunut ilmassa kaksi kuukautta, ja siitä on seurannut kustannuksia kunnallisille energiafirmoille. Hyvä, että päätös tapahtui näin, Fennovoiman taholta.
Suurin kysymys on Tynkkysen mukaan seuraavaksi, miten erilaiset, investoijia sitovat taloudelliset vastuut saadaan purettua.
Hänen mielestään on selvää, ettei Fennovoimalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa sopimus venäläisen valtionyhtiön kanssa.
Tynkkynen on arvioinut aiemmin, että Venäjä olisi saattanut käyttää Suomeen rakennettavaa ydinvoimalaa strategisiin vaikuttamisyrityksiin.
– Venäjä olisi saanut taloudellisen vipuvarren Suomeen pitkäksi aikaa.
Tynkkynen arvioi, että Fennovoima etsii todennäköisesti uuden laitetoimittajan joko lännestä tai Japanista. Hanhikivi 1 -ydinvoimalan tehoksi on laskettu 1,2 gigawattia, mikä kattaisi noin kymmeneksen Suomen sähkönkulutuksesta.
Lue lisää:
Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa, työ Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseksi päättyy