Hanhikiven alueen mökkiläiset ja paikalliset aktivistit järjestivät läksiäistanssit toukokuun lopulla 2015, mediat raportoivat.
Mökkiläiset joutuivat lähtemään niemeltä, ennen kuin Fennovoiman työmaalle tulivat työmiehet ja -naiset aloittamaan ydinvoimalan perustustöitä.
Mökkiläisiä harmitti paitsi oma kohtalo mutta myös muuttolintujen merkittävän ruokailu- ja lepäilyalueen jyrääminen.
Alue olisi voitu säilyttää koskemattomana, jos poliitikot eivät olisi antaneet hankkeen jatkua erilaisista vastoinkäymisistä huolimatta. Fennovoiman saaga on nähnyt niin monta käännettä, että on vaikea ymmärtää, miten se pysyi elossa aina tähän asti.
Mikäli Fennovoima olisi kaatunut aiemmin, hankkeesta olisi jäänyt jälkipolville hyvin erilainen jälki.
Fennovoiman lähtökohdat
Fennovoiman ydinvoimalahankkeen lähtökohdat olivat hyvin toisenlaiset kuin minä ne on myöhemmin opittu tuntemaan.
Fennovoiman tarkoituksena oli lisätä kilpailua suomalaisilla energiamarkkinoilla, ja tuoda ydinvoimatuotantoon uusi tekijä perinteisten yhtiöiden Fortumin ja Teollisuuden Voiman rinnalle.
Yhtiö halusi tarjota kaikille halukkaille osuutta energiantuotannosta, kun Fortum oli pitänyt tiukasti kiinni tuotannosta itse ja Teollisuuden Voima oli suosinut omistajiaan eli muun muassa UPM:ää, Stora Ensoa ja Kemiraa.
Suurimmiksi omistajiksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesseen lähtivät mukaan muun muassa vähittäiskauppiaat, terästeollisuuden yhtiöt ja kunnalliset energialaitokset.
Toimittaja Hanna Nikkasen Long Playn laajassa artikkelissa kerrotaan, kuinka yhtiö veti ensi alkuun puoleensa alan propellipäitä, jotka uskalsivat jättää “vakaat työpaikat” tehdäkseen jotakin hauskaa alalla.
Fennovoiman edustajat osasivatkin vetää oikeista naruista, kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) pohti uusien periaatelupien myöntämistä vuonna 2010.
Yhtiö halusi rakentaa ydinvoimalan kasvukeskuksien ulkopuolelle, mikä kuulosti erityisesti keskustalaisten korvaan hyvältä.
Hanke sai aimo annoksen lisää uskottavuutta, kun saksalainen energiajätti E.On ilmoitti lähtevänsä Fennovoiman hankkeeseen mukaan kolmanneksen omistusosuudella.
E.On oli rakentanut menestyksellä ydinvoimaloita Saksaan ja Ruotsiin, mikä lisäsi hankkeen teknistä uskottavuutta.
Samalla Fennovoima pystyi kertomaan kilpailun lisääntymisestä energiamarkkinoilla ja Venäjä-riippuvuuden vähentymisestä. Fortumin Loviisan voimalat oli aikanaan rakennettu yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa, ja ne käyttivät yhä venäläistä polttoainetta.
Tämä argumentti voitti monen kokoomuslaisen hankkeen puolelle, ja useat demarit pitivät siitä, että teräsyhtiöt pääsivät viimein osakkaina kiinni ydinenergiaan.
Jälkikäteen tarkasteltuna ei ollutkaan ihme, että elinkeinoministeri Pekkarinen esitti Teollisuuden Voiman lisäksi periaatelupaa myös Fennovoimalle huhtikuussa 2010.
Mutta siihen Fennovoiman onni loppui.
Fukushima järisytti Fennovoiman rakenteita
Vakava ydinvoimaonnettomuus Japanin Fukushimassa käänsi Fennovoiman onnen. Tapaturman jälkeen silloinen liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, että Saksa sulkee kaikki ydinvoimalansa.
Saksalaisyhtiö E.On seurasi esimerkkiä, ja kertoi suomalaismedialle lokakuussa 2012 jättävänsä Fennovoiman hankkeen. Samalla hankkeelta katosi paljon teknistä osaamista ja taloudellisia resursseja.
Fennovoima ei kuitenkaan luovuttanut. Yhtiö lähestyi venäläistä valtionyhtiö Rosatomia, joka halusi hankkeeseen osakkaaksi mukaan.
Hankkeen luonne muuttui, koska Rosatom ei ole peitellyt toimintansa taustalla olevia geopoliittisia tarkoitusperiä. Venäläisyhtiö pyrki ja pyrkii ottamaan rakentamistaan laitoksista kokonaisvastuun rahoituksen, omistamisen ja ydinvoimalan pyörittämisen osalta.
Yhtiö haluaa työllistää venäläisiä alihankkijoita koko elinkaaren ajan, ja rakentaa hyvät suhteet eri maihin riippuvuussuhteiden kautta.
Fennovoima ja Rosatom allekirjoittavat sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta joulun alla 2013.
Tässä vaiheessa Suomen hallituksella olisi ollut mahdollista viheltää peli poikki, ja pyytää Fennovoimaa hakemaan uutta periaatelupaa. Hankkeen yksityiskohdat olivat muuttuneet radikaalisti aiemmasta: laitostoimittaja oli vaihtunut, reaktori oli entistä pienempi ja omistuspohja muuttui.
Silloisen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus päätti elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla kuitenkin pelastaa hankkeen, vaikka periaateluvan täydentäminen tiesi vihreiden lähtemistä hallituksessa.
Oman lisänsä hankkeeseen toi Krimin miehittäminen alkuvuodesta 2014. Eduskunta hyväksyi Fennovoiman hakemuksen äänin 115–74 vuoden 2014 lopussa.
Uuden osakkaan etsinnästä tuli kesäteatterifarssi
Toinen mahdollisuus viheltää poikki tuli kesällä 2015. Pitkin alkutalvea ja kevättä oli ihmetelty, saako Fennovoima kasaan kotimaisen omistuspohjan.
Hallitus oli linjannut, että Fennovoiman ydinvoimahankkeen omistus pitää olla yli 60-prosenttisesti eurooppalaisissa käsissä.
Alun perin kirjaus oli koskenut kotimaisia omistajia, mutta Rautaruukin mentyä ruotsalaisen SSAB:n käsiin, se oli muutettu koskemaan EU- ja ETA-aluetta.
Fennovoima luovutti rakentamislupahakemuksen kesäkuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriölle, josta media nosti esiin nopeasti yllättävän omistajan: Migrit Solarna Energijan.
Uusi osakas täytti muodollisesti EU-omistajan kriteerit, koska sen kotipaikaksi oli merkitty Kroatia. Suomalaismedia pääsi nopeasti jyvälle yhtiön omistajien kytkennöistä Venäjälle.
Lisää ihmettelyn aihetta saatiin, kun vierailin kesäkuussa Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa. Kroatian elinkeinoministeriössä ei tiedetty uudesta osakkaasta mitään, vaikka yhtiö kertoi saaneensa tukea maan hallitukselta.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) päätti laatia ministeriönsä johdolla selvityksen uudesta osakkaasta. Raportista kävi ilmi, että kroatialaisyhtiö olisi saanut koko rahoituksensa venäläisen Sberbankin eurooppalaiselta tytäryhtiöltä. Sberbankia pidettiin ja pidetään yleisesti osana Venäjän hallintoa.
Nikkasen artikkelin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö alkoi valmistella päätöstä Fennovoiman kaatumisesta. Mutta sitä ei viety loppuun asti, koska kroatialaisosakkaan kesäteatterifarssi antoi uusille osakkaille aikaa liittyä osaksi Fennovoiman hanketta.
Valtionyhtiö Fortum ja rakennusliike SRV lähtevät uutena osakkaina mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Samalla Outokumpu lisäsi hankkeessa omistustaan.
Mediassa heräsi arvelut siitä, painostettiinko Fortum laajoilla Länsi-Siperian kaasu- ja kivihiilihankkeiden omistuksilla osakkaaksi mukaan Fennovoimaan. Tähän asiaan ei ole tähänkään päivään asti saatu selkeitä vastauksia.
Herääkö ydinvoimalahanke yhä henkiin?
Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kaatumiseen tarvittiin vuosien viivästykset työmaalla ja täysimittainen sota Euroopassa, ennen kuin hanke lyötiin Hanhikivellä nykymuodossaan poikki.
Fennovoima ilmoitti maanantaina, että se purkaa laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa. Syynä olivat viivästykset ja kyvyttömyys toteuttaa hanketta.
Pian Fennovoiman ilmoituksen jälkeen poliitikot esittivät toiveita uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen nosti esiin ajatuksen siitä, että ydinvoimahanke yritettäisiin elvyttää henkiin uuden, länsimaisen toimijan avulla.
Mykkänen perusteli näkemystään sillä, että sähköntarve kasvaa tulevaisuudessa.
Saman viestin jakoi omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) A-Studiossa, jossa hän kertoi henkilökohtaisen toiveen hankkeen uudesta jatkajasta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan piti maanantaina mahdottomana, että uusi laitostoimittaja voisi pelastaa Fennovoiman ydinvoimahankkeen.
Jatkajan löytäminen vaikuttaa vaikealta, koska yli kolmasosan Fennovoimasta omistaa venäläinen valtionyhtiö Rosatom ja Venäjä käy parhaillaan hyökkäyssotaa Ukrainassa. Hanke pitäisikin aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.
Tällöin voisivat ehkä toteutua myös Fennovoiman alkuperäiset ajatukset Venäjän energiariippuvuuden vähenemisestä, kilpailun lisääntymisestä suomalaisilla energiamarkkinoilla ja aluepoliittisista tavoitteista.
Lue lisää: