Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeella on ollut iso taloudellinen merkitys Pohjois-Pohjanmaalla.
Kymmenen vuoden aikana rahaa siihen on käytetty arviolta 600–700 miljoonaa euroa. Alueella on työskennellyt noin 4 000 ihmistä, joista 3 000 on suomalaisia. Suurin osa yrityksistä ja työntekijöistä on noin 150 kilometrin säteeltä työmaasta.
Fennovoima irtisanoi sopimuksensa venäläisen laitetoimittajan, valtionyhtiö Rosatomin tytäryhtiö RAOS Projectin kanssa vapun alla. Käytännössä se tarkoittaa, että työt Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla päättyvät.
Pyhäjoella on paljon yrityksiä, jotka joutuvat nyt miettimään jatkoaan, kertoo Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
– Tämä on ikävä asia koko alueen näkökulmasta, mutta ei katastrofi. Yrittäjäjärjestöissä ollaan sitä mieltä, että Fennovoiman päätös oli oikea, Kolehmainen sanoo.
Hankkeen epävarmuus on hillinnyt yritysten investointihalukkuutta, eikä esimerkiksi isoimpia rekrytointeja ehditty aloittaa.
Tähän asti ydinvoimala-alueella tehtyjä valmistelevia töitä ovat tehneet pitkälti alueen omat yrittäjät. Kolehmainen arvioi, että yritykset siirtyvät työmaalta Pohjois-Suomen muihin projekteihin.
Monilla on kuitenkin saatavia venäläisiltä toimijoilta. Kolehmainen kertoo, että toimintaa on jo pidempään viety siihen suuntaan, että ennakkomaksuja vaatimalla on turvattu tekemistä työmaalla. Investointien ei uskota olleen turhia.
– Meillä on nyt Euroopan ainoa ydinvoimalatarkoituksiin kaavoitettu tontti alueella. Uskon, että iso konsensus löytyy siihen, että siinä halutaan nähdä joskus ydinvoimala. Se on tietenkin jonkun muun rakentama, kuin venäläisten, Kolehmainen toteaa.
Isoimpia tappioita ydinvoimalahankkeesta kirjaavat Fennovoiman osakkaat.
Ydinvoimalan rakentaminen olisi voinut tuoda alueelle paljon lisää uusia työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja.
– Se mitä nyt ei tullut tällä kokoonpanolla, on käytön ajan mittainen mahtavan pitkä markkina. Toivotaan, että uusia ratkaisuja löytyy, sanoo Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.
SSAB:n Raahen tehtaalla katsotaan nyt merelle energiaratkaisuissa
Fennovoiman nykyisistä omistajista esimerkiksi SSAB on kertonut, että Pyhäjoen naapurissa Raahessa sijaitsevan terästehtaan sähköntarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Fossiilivapaaseen tuotantoon siirtymisen suunnitelmat ovat tehtaan osalta vielä kesken, mutta laajimman toteutumisvaihtoehdon pohjalta tehdyissä laskelmissa sähkönkulutus olisi ollut juuri Fennovoiman ydinvoimayksikön kokoluokkaa.
SSAB:n Raahen tehtaanjohtaja Jarkko Matkala kertoo, että kaikki uuden sähkön tuotanto tehtaan lähialueella kiinnostaa. Tulevaisuudessa Raahen terästehtaalla on Matkalan mukaan tarvetta hyvin suurelle sähkön määrälle. Nyt sitä pitää lähteä hakemaan muualta. Fossiilivapaan terästuotannon suunnitelmiin ydinvoimahankkeen kaatumisella ei ole vaikutusta.
– Tällä ei ole vaikutusta tehtaamme tuotannon tulevaisuuden näkymiin. Olemme varautuneet siihen, että sähköä tullaan hankkimaan hyvin monenlaisista lähteistä tulevaisuudessa.
Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen tuottama sähkö olisi ollut Matkalan mukaan yksi lisäsähkön lähteistä, etenkin sellaisina hetkinä, kun tuulivoima tuottaa heikommin.
– Onneksi on todella mielenkiintoisia energiahankkeita käynnistymässä ja selvityksen alla tällä hetkellä. SSAB alkaa katsella ulkomerelle, kuinka sinne alkaa nousta tuulivoimapuistoja. Sieltä saatavat sähkötehot ovat melkoisen isoja.