Euroopassa on tulossa markkinoille tavallisillekin kuluttajille hengityssuojaimia, joita voidaan käyttää paljon kauemmin kuin kertakäyttöisiä nykysuojaimia.
Nettikaupoista voi jo nyt ostaa elastomeerisia respiraattoreja eli puolinaamareita, jotka ovat nykyisiä kertakäyttöisiä maskeja ekologisempi vaihtoehto. Suojaimen voi pestä ja ainoastaan suodattimen materiaali vaihdetaan tietyin väliajoin.
HUSissa työskentelevä Lotta Oksanen on korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri. Hän on tehnyt Helsingin yliopistolla väitöskirjatutkimusta SARS COV II -viruksen tartuntareiteistä ja virukselta suojautumisesta.
Käyttömukavuus ja ympäristökuormituksen vähentäminen näkyvät tulevaisuuden suojaimissa.
– Ne ovat helppokäyttöisiä. Niissä on joustava kiinnitys pään taakse ja hyvä istuvuus kasvoille. Sitä voidaan käyttää kuten hengityssuojainta, mutta suojain on pitkäkäyttöinen, sanoo Oksanen.
Ei outoja rajoitteita vaan suojakeinoja
Koronavirus ei ole ohi, vaikka päinvastaisia viestejä on jo kuultu. Lotta Oksanen muistuttaa, että tartuntoja on yhä runsaasti ja kuolleisuus on Suomessa tällä hetkellä korkea.
Omikronin uusi, vielä helpommin tarttuva variantti leviää maailmalla. Turun yliopistollinen keskussairaala kertoi keskiviikkona löytäneensä potilaalta ensimmäisen Etelä-Afrikan omikronvariantin.
Lotta Oksanen toivoo, että opitut keinot suojautua koronaa vastaan tulisivat luontevaksi osaksi arkea.
– Niitä ei enää nähtäisi outoina rajoitteina vaan suojakeinoina. Riskipaikat tunnistettaisiin ja niihin puututtaisiin muun muassa ilmahygieniaa parantamalla. Ja silloin kun on aaltohuippuja, olisi luontevaa käyttää hengityssuojainta.
Katso tuoreimmat koronaluvut täältä.
Hengityssuojain on eri asia kuin kirurginen maski
Kirurginen maski on suunniteltu suojaamaan käyttäjäänsä lähinnä roiskeilta ja pisaroilta. Koronavirus tarttuu ilmateitse aerosolien mukana, joten siltä voi suojautua parhaiten hengityssuojaimen avulla. Näidenkin tehossa on eroja, muistuttaa Lotta Oksanen.
Kun suojain istuu täydellisesti kasvoille, se täyttää luvatut standardit. Siksi jokaisen tulisi etsiä malli, joka tuntuu hyvältä omilla kasvoilla. Istuu napakasti, eikä ole ilmavuotoja.
– Myös suojain, joka ei istu ihan täydellisesti suojaa yhä. Teho laskee jonkin verran, mutta lähes aina hengityssuojaimet suojaavat paremmin kuin kirurginen maski, sanoo Oksanen.
Älytekniikka tulee maskeihin
Yhdysvalloissa nettikaupoista voi jo ostaa FDA:n hyväksymiä hengityssuojaimia, joissa on läpinäkyvä etuosa. Suun liikkeet näkyvät normaalisti, ja tästä on apua esimerkiksi kuulovammaisille.
– Tällaista voidaan käyttää myös kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on tärkeää nähdä puhujan ilmeet ja päästä kommunikoimaan mahdollisimman luontevasti.
Osaan maskeista voidaan yhdistää äänenvahvistin, jolloin puheääni kuuluu paremmin eikä puuroudu. Kehitteillä on suojaimia, jotka ovat jo puoliksi älylaitteita.
– Niihin on yhdistetty bluetooth-kuulokkeet ja kaikennäköisiä härpäkkeitä. Siitä tulee eräänlainen asuste. Se on vähän kuin älykello, mutta kasvoille, sanoo Lotta Oksanen.
Hän toivoo, että jo pian olisi helposti saatavilla laadukkaampia, pitkäkäyttöisiä suojaimia, joista jokainen löytäisi sopivan mallin.
Elastomeeriset respiraattorit ovat pitkäikäisiä ja voivat tulla nopeasti taloudellisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi erityisesti työnantajille.
Ulkomailla osa sairaaloiden työntekijöistä käyttää jo moottoroituja hengityksensuojaimia. Kevyemmässä mallissa on etuosassa puolimaski ja selkäosassa pieni akku, joka tuottaa puhdasta ilmaa maskin sisäpuolelle. Laite ladataan, ja sitä voidaan käyttää yhä uudestaan.
– Kertaostoksena hinta on korkeampi kuin kertakäyttöisen suojaimen, mutta sama työväline on käytössä joka päivä pitkän ajan. Se on varmistettu istuvuudeltaan käyttäjälle sopivaksi, eikä tuota niin paljon ympäristöjätettä, sanoo Lotta Oksanen.
Suomessa Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat kehitelleet älykkään kasvomaskin prototyyppiä. Älymaski yhdistää sensoroinnin ja langattoman viestinnän mobiilisovellukseen ja taustajärjestelmiin.
Massatuotanto tuloillaan
Tutkimusten mukaan myös kertakäyttöisiä maskeja voi käyttää uudestaan. Suojaimen pitäisi aina käyttökerran jälkeen antaa levätä huoneenlämpöön ripustettuna esimerkiksi neljä vuorokautta ennen uudelleen käyttämistä. Silti käyttökerrat ovat rajallisia, koska materiaali alkaa mennä huonoksi tai korvalenkit hapertuvat.
Lotta Oksanen toivoo, että pitkäikäisemmät suojaimet yleistyvät tulevaisuudessa Euroopassakin. Erilaisia vaihtoehtoja on tulossa markkinoille useammalta eri valmistajalta. Tällä haavaa tehokkaampia malleja on lähinnä teollisuuden käytössä.
Ensin kauppoihin tulee luultavasti kasvoille hyvin istuvia elastomeerisia respiraattoreita, joita on helppo käyttää.
– Sitten asteittain saataville tulee malleja, joissa on muita ominaisuuksia. Aluksi tulevat läpinäkyvät ja esimerkiksi äänentuottoa tukevat suojaimet, arvelee Oksanen.
Hyvä maski antaa mahdollisuuden elää
Kun esimerkiksi koronavirusta on paljon liikkeellä, itseään voi suojata parhaiten käyttämällä hengityssuojainta. Lotta Oksasen mielestä laadukkaan hengityssuojaimen käyttö suo mahdollisuuden normaalimpaan elämään.
– Voi tavata ihmisiä, käydä paikoissa, harrastaa kulttuuria ja muutenkin tehdä asioita. Ei tarvitse sulkeutua kotiin.
Suomessa purettiin keväällä yleinen maskisuositus. Tämän jälkeen useat työpaikat tai julkiset tilat, joissa käy paljon riskiryhmäläisiä eivät ole erikseen suositelleet tiloissaan suojaimen käyttöä.
Tällöin tavallisen ihmisen kynnys pukea maski kasvoilleen nousee, harmittelee Lotta Oksanen.
– Etenkin kun on puhuttu, että kannattaa käyttää maskia vain silloin, jos olet sairas tai kun olet menossa testiin. Tulee leimaantumisenpelko. Ihmisten pitäisi hyväksyä, että hengityssuojaimia kannattaa käyttää, jos haluaa suojata itseään tai läheisiään.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21.5.2022 klo 23:een saakka.