Fennovoima kertoo tänään peruneensa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen.
Aiemmin toukokuussa yhtiö tiedotti päättäneensä sopimuksen venäläisen RAOS Projectin kanssa. Syyksi ilmoitettiin RAOS Projectin merkittävistä viiveistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke.
Laitostoimitussopimukseen liittyvät työt Pyhäjoen työmaalla ovat päättyneet, ja Fennovoima keskittyy nyt työmaan ylläpitoon niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä. Lähiviikkoina työmaalla viimeistellään Fennovoiman muiden toimittajien kanssa toteuttamia rakennustöitä.
Laitostoimitussopimuksen päättämisellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia Fennovoiman työntekijöihin, joten yhtiö on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän 21. kesäkuuuta.
Kunta toivoo edelleen ydinvoimalan rakentumista Pyhäjoelle
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen pitää Fennovoiman tämänpäiväistä päätöstä luonnollisena jatkumona yhtiön aiemmille päätöksille. Sorosen mukaan päätös tarkoittaa sitä, ettei venäläinen laitostyyppi toteudu Pyhäjoelle.
Sen sijaan hankkeen päätavoitteesta, ydinvoimalan rakentamisesta, ei ole kunnassa luovuttu.
– Uuden laitostoimitttajan löytäminen on se seuraava toimenpide, Soronen sanoo.
Soronen ei ota kantaa siihen, onko kunta käynyt keskusteluja Fennovoiman kanssa uuden laitostoimittajan löytymisestä.
– Se on Fennovoiman asia.
Soronen harmittelee ydinvoimalan yhteyteen syntymässä olleiden työpaikkojen menetystä.
– Nyt pitää ponnistella sen eteen, että korvaavia työpaikkoja löytyy. Ja uusi hankehan tuo uudet työpaikat tullessaan, Soronen sanoo.
Kunta onkin käynyt keskustelua muutokseen sopeutumisesta ja korvaavien työpaikkojen löytymisestä paikallisen Ely-keskuksen johdolla.
– Fennovoima rytmittää aikataulua omilla päätöksillään, toteaa Soronen.
Pro Hanhikivi -aktiivi ihmettelee ratkaisun viemistä näinkin pitkälle
Ydinvoimalaa vastustaneen, nyt jo lakkautetun kansalaisjärjestö Pro Hanhikiven ex-varapuheenjohtaja ja entinen vihreiden kansanedustaja, kalajokinen Hanna Halmeenpää pitää Fennovoiman ratkaisua odetettuna.
– Harmillista on se, että esitimme yhdistykseesä jo vuonna 2015, ettei elinkeinoministeriön pitäisi ottaa puutteellista rakentamislupahakemusta vastaan.
Halmeenpään mukaan hankkeessa mukana olleiden pienten kuntaomisteisten energiayhtiöiden puolesta on surullista, että satojen miljoonien eurojen satsaukset valuvat hukkaan. Hänen mukaansa on ollut pitkään nähtävissä, että hanke on toteuttamiskelvoton.
– Pohtisin kriittisesti sitä, että mikä kaikki on johtanut siihen, että tähän saakka on kuitenkin edetty ja monin tavoin takellellen, eikä aikaisemmin ole osattu tehdä johtopäätöksiä, mitä olisi pitänyt tehdä.
Voimaosakeyhtiö SF: "Ei ole mitään avointa piikkiä"
Fennovoiman suurimman omistajan Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtaja Timo Honkanen arvioi, että tämän päivän uutinen on looginen jatko toukokuun alun päätökselle irtisanoa laitostoimittaja.
– Rakentamisluvan poisvetäminen oli odotettavissa, kun laitostoimittajakin on irtisanottu, Honkanen sanoo.
Honkanen korostaa, että rakennusluvan peruminen oli Fennovoiman päätös – aivan kuten laitostoimittajan irtisanominen aiemmin. Fennovoiman suomalaisomistajat pysyttelevät sivussa.
Itse Fennovoiman päätöksestä Honkanen on samaa mieltä.
– Laitostoimittaja on purnannut, että heidän mielestään tämä on laiton sopimuksen irtisanominen. Fennovoima on eri mieltä, ja niin olen minäkin.
Pyhäjoen kunnassa pidetään peukkuja sen puolesta, että hankkeelle löytyisi jatkaja. Suomalaisia osakkaita edustava Voimaosakeyhtiö SF ei ole aiheesta innostunut.
– Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat ovat sitoutuneet vain tähän projektiin. Ei ole mitään avointa piikkiä, jolla voitaisiin aloittaa uutta projektia, Honkanen sanoo.
Oikeustoimia odotettavissa
Ydinvoimalatyömaa uinuu pian ruususen unta, mutta Voimaosakeyhtiö SF ja Fennovoima jatkavat olemassaoloaan. Yksi syy se, että Fennovoima omistaa yhä tontin.
Toinen syy lienee, että yhtiöt suojaavat omistajiaan mahdollisissa oikeudenkäynneissä.
Timo Honkasen mukaan venäläisten ja suomalaisten välillä on toistaiseksi käyty “eipäs–juupas-keskustelua". Hänen tiedossa ei ole oikeudellisia toimia kaatuneen ydinvoimaprojektin suhteen.
– Mutta en yhtään epäile, etteikö sellaisia tule. Ei tämä ole hanke, jossa kaikki kääntyvät kannoillaan ja lähtevät kotiin. Niin ei käy tämän kokoluokan asioissa, hän sanoo.
Se on helppo uskoa.
Fennovoiman osakkaat ovat sijoittaneet hankkeeseen noin 700 miljoona euroa – ja tämän päälle tulevat yhtiön reilusti yli miljardin euron velat. Lainarahan järjestämisestä vastasi venäläisen Rosatomin tytäryhtiö JSC Rusatom Overseas.
Keväällä 2015 nostettiin ensimmäinen, noin 900 miljoonan euron suuruinen lainaerä, joka maksettiin ennakkona venäläiselle laitostoimittajalle.
Uutista korjattu 24.5. klo 15.13. Osakkaat ovat sijoittaneet hankkeeseen noin 700 miljoonaa, ei miljardia kuten jutussa virheellisesti aiemmin luki.