Jääkiekon MM-finaali kokosi jälleen valtaosan suomalaisista television ääreen jännittämään ja sen jälkeen ison joukon kaduille juhlimaan.
Jääkiekko yhdistää ihmisiä, vahvistaa jääkiekkokulttuurin tutkija, dosentti Rami Mähkä Turun yliopistosta.
– Jääkiekkokulta on kaikille ja vetää ihmisiä puoleensa. Se tuo yhteen ihmisiä sosiaalisista taustoista tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Sillä on suuri merkitys.
Mähkä kuvailee jääkiekkojoukkueen menestystä tiivistymäksi Suomen erilaisista muista menestyksistä. Suomi on pärjännyt esimerkiksi koulutuksen tasossa ja teknologisessa kehityksessä, mutta näitä asioita on vaikea mitata.
Jääkiekkokulta sen sijaan on helppo ymmärtää: 4–3-voittoa ei tarvitse selittää.
– Kulta on yksinkertainen asia hahmottaa, ja se on hienoa.
Mähkä uskoo, että suomalaisiin vetoaa myös se, miksi Suomen joukkue menestyykin. Kaikki pelaavat joukkueelle.
– Olemme kaikki samaa jengiä ja jokaisen panos on tärkeä. Se vetoaa suomalaisiin kautta yhteiskunnallisten asemien ja ekonomisten taustojen.
Riehakkuutta koronan jälkeen
Tutkija Rami Mähkä uskoo, että jääkiekkokullalla on nyt koronapandemian jälkimainingeissa erityinen merkitys.
– Varmasti tämä vapauttaa taas enemmän, hän sanoo.
Mähkä kertoo kuvailleensa vappua, Euroviisuja ja jääkiekon MM-kisoja jo pitkään toukokuun triplaksi.
Juhlinnassa on tänä vuonna aiempaa enemmän riehakkuutta ja vapauden tunnetta, kun ihmiset pääsevät taas yhteen. Jääkiekkokulta yhdistää myös heitä, jotka eivät entuudestaan toisiaan tunne.
Yhtäläisyyksiä löytyy myös vuoden 1995 MM-kultaan. Elettiin aikaa laman jälkeen, ja monien katkerien jääkiekkotappioiden päätteeksi mestaruus vihdoin tuli.
– Oli paljon kehitystä, Suomen EU-jäsenyys alkoi samana vuonna, Nokian läpimurto tuli niillä paikkeilla. Jääkiekon ympärillä tätä kaikkea voitiin riemuita, Mähkä kuvailee.
Tuolloin puhuttiin myös siitä, miten jääkiekkokulta vahvistaa ihmisten itsetuntoa. Eteenpäin päästään ja Suomi on kansainvälisesti kova tekijä.
MM-95 oli erityisen juhlinnan paikka myös siksi, ettei kultaa ollut Suomeen aiemmin saatu. Nyt Suomessa varttuu sukupolvi, joka on nähnyt, että Suomi osaa ja voi voittaa.
Toisaalta koko maa on täysin erilainen: monikulttuurinen, moninainen ja kansainvälinen monella eri tavalla. Siinä mielessä kokemus on erilainen verrattuna aiemman sukupolven kokemukseen.
– Toisaalta nuoret ovat eläneet vaikeissa ajoissa. On ollut pitkä talouslama, korona, ilmastonmuutos. Ne ovat vaikeita asioita ja jääkiekkokullat puolestaan hienoja hetkiä, juhlan hetkiä, jotka tuovat arkeen riemun tunteita. Siitähän jääkiekon kansansuosiossa on paljon kyse, pääsee purkamaan tunteet pelin kautta, Rami Mähkä sanoo.
Osaa ei kiinnosta, mutta hekin huomaavat
Jääkiekkohuuma voi myös jakaa kansaa. Se näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, Rami Mähkä muistuttaa.
Vuodesta toiseen osa ihmettelee, miksi suomalaiset ovat niin kiinnostuneita jääkiekosta, vaikkeivät NHL-pelaajat edes ole mukana kisoissa.
Samaan aikaan media osoittaa suurta huomiota jääkiekon MM-kisoille.
– Varmaan osa miettii, miksei se minun juttuni saa edes pientä osaa tästä huomiosta, Mähkä arvelee.
Aidon juhlinnan ja hehkutuksen rinnalla näkyy myös muita tyylilajeja. Pilkkaa, ylitsevuotavuutta ja liioittelua, sekä sen pohtimista, että onko tämä nyt niin ihmeellistä.
Kaikki suomalaiset eivät ole kiinnostuneita jääkiekosta, eivät edes jääkiekkokullasta. Hekin toisaalta näkevät huuman.
– Suomen lähihistoriaa ei voi ymmärtää ilman jääkiekon kansansuosiota ja mestaruuksien juhlimista, Mähkä sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 31. toukokuuta kello 23:een asti.
Lue myös: