Evijärven Vasikka-aholla Jorma Tolosen pihalla tuoksuu vastaleikattu nurmi.
Leikkaamista riittää, sillä vuonna 1948 rakennettua ryhdikästä taloa ympäröi puolen hehtaarin puisto, jonka aikanaan golfiin hurahtanut Tolonen rakensi harjoituskentäksi.
– Tähtäsin ammattilaiseksi, mutta totesin aika pian ettei se tule toteutumaan, naurahtaa Jorma Tolonen.
Golf-harrastus jäi, niin myös nurmikenttä, jota tällä hetkellä elävöittää viiden väylän frisbeegolfrata.
Nyt sekä talo että väylä etsii uutta käyttäjää.
Tolosella on asunnot Helsingissä, Kemijärvellä ja Evijärvellä. Kaiken kunnossa pitämiseen ei aika riitä, vaikka työ lakiasioiden parissa ei enää ole kokopäiväistä.
– Kaikille ihanille sukulaisille olen yrittänyt ehdottaa, että voisivat vapaa-ajan asuntona käyttää, mutta ei ole kiinnostusta.
Silti myyntipäätöstä piti kypsytellä.
Tilanne on tyypillinen monelle maaseudun asumukselle. Järki neuvoo myymään, tunne ei anna periksi ja yhteen perikuntaan voi mahtua monia mielipiteitä.
– Kun teen lakiasioita työkseni, olen törmännyt näihin usein. Osa haluaisi että myydään, osalle asialla on enemmän tunnearvoa ja usein kiinteistöt jäävät myymättä.
Remonttikohteillekin on kysyntää
Koronavuodet lisäsivät kiinnostusta maallemuuttoon ja yhä useampi haaveilee tukikohdasta kaukana kaupungin melskeestä.
Kysyntää maaseudun taloille kerrotaan olevan.
Ajellessa pitkin autioituvia sivukylien raitteja tarjontakaan ei näyttäisi olevan ongelma.
Mistä kenkä siis puristaa?
– Kohteita kyllä on, mutta ne ovat valitettavasti piilossa, meidän suurin haasteemme on löytää ne, summaa Landemia-hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen.
Landemia on Etelä-Pohjalaiset kylät ry:n hanke, joka pyrkii madaltamaan maallemuuton kynnystä. Sivukylillä on paljon asumattomia tai vähällä käytöllä olevia taloja, mutta vain harva on julkisessa myynnissä.
Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä.
Tarja Vuorinen
Tarja Vuorinenkin nimeää tunnesyyt suurimmaksi esteeksi myynnille.
Lisäksi moni miettii, ketä voisi kiinnostaa vanha, syrjäinen talo, jonka moni nurkka repsottaa? Se on turha huoli, vakuuttaa projektipäällikkö Tarja Vuorinen.
– Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä.
Etätyö auttaa maalle muuttoa
Elinvoimahaasteet ovat samankaltaisia kaikissa Suomen pienissä kunnissa, joilla ei ole mitään erityistä vetovoimatekijää, kuten esimerkiksi valtakunnallisesti kiinnostavaa turistikohdetta.
Tällä perusteella Landemian pilottikunniksi valikoituivat Etelä-Pohjanmaalla Evijärvi, Soini, Karijoki, Isojoki ja verrokkina Ilmajoki, jonka maaseutumaisuus houkuttaa Seinäjoen kyljessä.
Evijärven kuntaan kyselyjä niin sanotussa hiljaisessa myynnissä olevista kiinteistöistä tulee jonkin verran, kertoo Evijärven kunnan kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä.
Yhteinen rekisteri tulisi tarpeeseen ja sitä odotellessa kunnassa pyritään kehittämään palveluja ja muun muassa etätyömahdollisuuksia.
– Nyt on ensimmäinen kesä, kun meillä on koko kesä täynnä varauksia etätyötilaan, iloitsee Sanna Syrjälä.
Eikä pahitteeksi ole alleviivata omia vahvuuksiaan, kuten veden läheisyyttä Evijärvellä. Puhumattakaan tavallisista arjen asioista.
– Kuten se, että aina voi kauppaan mennessä ajaa parkkiin etuoven viereen, nauraa Sanna Syrjälä.
MTK:lla tekeilllä myyntialusta
Myös MTK:lla on meneillään valtakunnallinen Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt -hanke, jossa maaseudun autiotuville rakennuksille ollaan rakentamassa yhteistä alustaa verkkoon, yhteistyössä paikallisten hankkeiden kanssa.
MTK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki uskoo alustan tuovan helpotusta tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajien ja niitä tarvitsevien kohtaanto-ongelmaan.
Kyse on myös maaseudun yritystoiminnan edistämisestä.
– Kysymys ei ole kiinteistöjen myynnistä, vaan kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisesta, joka saattaa myöhemmin johtaa kiinteistökauppaan, kertoo Lassheikki tiedotteessa.
Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle.
Jorma Tolonen
Alusta tulee siis toimimaan kohtaamispaikkana, mutta ei kilpaile kiinteistövälitysten kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaavat asianosaiset itse. Alustan on määrä valmistua kevääseen 2023 mennessä.
Jorma Tolonen toivoo oman kiinteistönsä löytävän pian uudet asukkaat. Jos kauppoja ei heti synny, vuokrasopimuskin tulee kyseeseen, kunhan paikka pysyy asuttuna. Toistaiseksi ostajaa ei ole löytynyt.
– Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 4. heinäkuuta kello 23:een asti.
Lue myös:
Moni kakkoskodista kiinnostunut helsinkiläinen unelmoi pienestä talosta veden äärellä