Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä työsopimuslain muuttamista koskeva lainsäädäntöhanke. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo vielä ennen seuraavia vaaleja saada läpi lain, joka puuttuisi alustatalousyritysten toimintaan.
Internetin digitaaliset alustat, niin sanottu alustatalous, on muuttanut työelämää Suomessakin. Viime aikoina otsikoissa intensiivisen lobbaamisen takia paistatellut amerikkalainen taksiyhtiö Uber on yksi esimerkki alustatalousyrityksestä.
Yle MOT kävi läpi kansainvälistä Uberiin liittyvää tietovuotoa, ja paljastui, ettäUber oli hyvin aktiivisesti yhteydessä taksilakia sorvanneisiin päättäjiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus muutti taksilakia vuonna 2018 niin, että yhdysvaltalaisen Uberin oli mahdollista laajentaa toimintaansa Suomeen.
Nyt Marinin hallitus haluaa suitsia alustatalousyhtiöiden toimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Uber-kuskeista ja Wolt-läheteistä voisi tulla yrittäjien sijaan työntekijöitä.
Työsuojeluviranomainen linjasi marraskuussa, että ruokakuljetusyhtiö Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja että heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Wolt on kertonut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Joulukuussa Euroopan komissio ehdotti direktiiviä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Ehdotukseta neuvotellaan parhaillaan neuvostossa EU:n jäsenmaiden välillä. Myös Euroopan parlamentti muodostaa direktiiviehdotuksesta oman kantansa.
– EU-direktiivin valmistelua on pidetty silmällä kansallisen lainsäädäntöhankkeen valmistelun aikana, mutta voisi sanoa, että se ainakin tässä vaiheessa näyttäisi menevän omia polkujaan, Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elli Nieminen kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi
Kevytyrittäjien toimialajärjestön Uusi työ ry:n toiminnanjohtajan Jenni Karjalaisen mielestä yksi suurimmista ongelmista alustatalouden yrityksissä on työn naamiointi yrittäjyydeksi silloin, kun kyse on selvästi työsuhteesta.
– Toivoisin, että niitä tilanteita ei edes kutsuttaisi kevytyrittäjyydeksi, jos pitäisi olla työsuhde, mutta työnantaja on yrittänyt luikeroida vastuustaan pois. Silloin työsuhdetta on yritetty naamioida toimeksiantosuhteeksi, Karjalainen sanoo.
Karjalainen pitää tärkeänä, että kukaan ei tippuisi sosiaaliturvan ulkopuolelle.
– Erityisen tärkeää olisi, että ihmiset voisivat tehdä työtä itselleen sopivilla tavoilla, ja kaikilla olisi riittävä sosiaaliturva, Karjalainen toteaa.
Ongelmana on, että varsinkaan heikolla kielitaidolla varustetut maahanmuuttajat eivät usein ymmärrä oikeuksiaan. Työntekijäksi luokitteleminen tarkoittaa, että alustatyöntekijällä on oikeus lepoaikaan ja palkallisiin lomiin, alakohtaiseen vähimmäispalkkaan, työterveyteen ja työsuojeluun, työttömyys-, sairaus- ja terveydenhuoltoetuuksiin, vanhempainvapaaseen, eläkkeeseen ja työtapaturmiin liittyviin etuuksiin. Yrittäjänä näitä oikeuksia ei välttämättä ole.
Lakiluonnos etenee
Marinin hallitus on nyt tarttumassa alustatalouden ongelmiin. Jo hallitusohjelmassa mainittiin erikseen alustatalous. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan "täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään". Lakiluonnos oli kesäkuussa lausuntokierroksella.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo Ylelle, että lakiluonnosta jatkovalmistellaan ministeriössä kesän ja syksyn aikana niin, että se olisi jätettävissä eduskunnalle viikolla 41, eli lokakuun alkupuolella.
– Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa, Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elli Nieminen kertoo.
Tavoitteena on helpottaa lain soveltajia ratkaisemaan työntekosuhteen oikeudellinen luonne tilanteissa, joissa työnsuorittajan asemaan liittyy tulkintaa edellyttäviä kysymyksiä.
Ongelmia myös jäätelökioskeilla ja rakennustyömailla
Myös muualla kuin alustataloudessa on yrityksiä naamioida työsuhteita yrittäjyydeksi.
Uusi työ ry:n Jenni Karjalainen kertoo, että esimerkiksi jäätelökioskilla työskenteleville nuorille kesätyöntekijöille on tehty sopimuksia, joiden mukaan he ovat yrittäjiä, vaikka työ on selvästi työsuhteen kaltaista.
Myös esimerkiksi rakennusalalla on törmätty epäselviin tilanteisiin.
– Joskus kielitaidottomille työntekijöille on annettu ymmärtää, että nämä proseduurit kuuluvat suomalaiseen työelämään. Sitten yhtäkkiä huomataan, että ollaan yrittäjinä laskutettu tosi pieniä summia, vaikka 10 euroa tunnissa, Karjalainen kertoo.
Hänestä työsuhteiden naamiointikysymyksiä pitäisi pystyä ratkaisemaan kuitenkin niin, että ihmisillä säilyy mahdollisuus tehdä työtä yrittäjämäisesti myös ilman y-tunnusta.
Riskejä lain muuttamisessa
Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja arvioi, että jo nyt laissa on riittävät pykälät. Ongelmana on ennemminkin se, että lakeja ei aina noudateta ja valvota riittävällä tavalla.
– Uskon, että kysymys on pääosin siitä, että ihmiset tyytyvät niihin järjestelyihin, joita heille tarjotaan. He eivät ole kovin aktiivisia valvomaan oikeuksiaan, ajattelevat vain, että pääjuttu on rahan saaminen, Paanetoja sanoo.
Paanetojan mielestä alustatalouden työsuhteiden ongelmia ei välttämättä ratkota tehokkaimmin lainsäädäntöä korjaamalla.
Jo nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollisuus riitauttaa erilaisia sopimusjärjestelyjä. Oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja pitkiä. Kuluriski ehkä pelottaa niin paljon, että oikeuteen ei edes uskalleta mennä.
Paanetojan mielestä ratkaisu voisi olla uudenlaisen matalan kynnyksen foorumin perustaminen työkiistojen ratkaisuun. Hän korostaa myös valvonnan ja seuraamusten merkitystä mahdollisten epäkohtien ratkaisussa.
– Se, että jokin asia kirjataan lakiin, ei välttämättä johda mihinkään, jos valvonta ei ole tehokasta. Ja jos seuraamus virheellisestä toiminnasta on riittävän pelottava, se ohjaa toimimaan oikein, Paanetoja toteaa.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen näkee lakiuudistuksessa myös riskejä. Hän muistuttaa, että Wolt on ilmoittanut, että pystyisi palkkaamaan vain noin pari tuhatta työntekijää nykyisestä 5000 Wolt-lähetistä. Koskinen myöntää, että alustatalouteen voi liittyä monia ongelmia, kuten hyväksikäyttöä, mutta ongelmat pitäisi ratkaista ilman, että ihmiset joutuvat kokonaan ilman työtä.
– He [alustatalouden työntekijät] ovat usein muualta tulleita, joiden on ollut pakko ottaa tätä työtä vastaan. Mitä sitten tapahtuu, jos he eivät saa tätä työtä. Varmaan pieni osa saa sen työntekijä-statuksen, mutta mitä muut sitten tekevät?
Koskinen näkee, että riskinä on syrjäyttää suuri osa alustatalouden työntekijöistä.
– Tämä on hankala kysymys, että pitäisikö sallia huonot työt, jotta henkilöt eivät joudu vielä huonompaan tilanteeseen? hän pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä työsopimuslain muuttamista koskevan lakiesityksen vielä tämän hallituskauden aikana eli ennen huhtikuussa 2023 järjestettäviä eduskuntavaaleja.
Lisää aiheesta: