– Tässä juuri katselin aamun valvontanauhoja. Tuossa kaveri tunki kaksi pakettia sushia housuihinsa ja poistui.
Näin työpäivänsä aloittaa pääkaupunkiseudulla olevan K-marketin kauppias Korhonen. Useita vuosia myymälävarkauksia seuranneen kauppiaan mielestä häiriökäyttäytyminen ja myymälävarkaudet ovat "lähteneet lapasesta".
Korhosen nimi on tässä jutussa muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Hän kokee nimellä ja kasvoilla esiintymisen turvallisuusuhaksi sekä kaupalleen että työntekijöilleen. Ylellä on tiedossa Korhosen oikea henkilöllisyys.
Koronapandemian uskotaan lisänneen syrjäytymistä ja päihteidenkäyttöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päihteiden käytöstä aiheutuvien häiriöiden on myös arvioitu lisääntyneen.
Tämä kehityssuunta näkyy nyt ruokakauppojen työntekijöiden nenän edessä. Myynti- ja asiakaspalvelutyöhön kuuluu nykyään yhä korostuneemmin turvallisuusuhkien hallinta.
Hengenvaarallisia yhteenottoja
Korhosen mukaan mielenterveysongelmien kohtaaminen on osa kaupan alan arkea.
Kauppojen henkilökunta puuttuu aktiivisesti myymälävarkauksiin ja häiriökäytökseen, mutta tämä voi myös johtaa hengenvaaralliseen yhteenottoon tai traumatisoivaan tilanteeseen, kun häiriköt ovat yhä heikommassa kunnossa.
– Yksi päivä juoksin myymälävarkaan perään. Kun sain hänet kiinni, hän yritti tappaa itsensä hyppäämällä auton alle. Kun auto ehti jarruttaa, hän yritti hypätä toisen auton alle. Kun tilanne rauhoittui ja juttelin hänen kanssaan, hän kertoi, että ei saa nähdä lastaan, ja että elämässä ei ole hänelle mitään.
Vastaavat tilanteet ovat henkilökunnalle todella kuluttavia sekä fyysisesti että henkisesti. Ruokakauppa on myös ensimmäinen työpaikka monelle nuorelle.
– Erilaisia teräaseita tai jopa ampuma-aseita on tullut vuosien varrella vastaan. Harva myöntää suoraan, että joku tilanne on jäänyt vaivaamaan, mutta esimerkiksi aseellinen ryöstö on kova paikka kokeneellekin työntekijälle. Sellaista ei tarvitse eikä pidäkään osata käsitellä itse, Korhonen sanoo.
Korhonen keskustelee turvallisuusasioista henkilökunnan kanssa paljon. Tarpeen vaatiessa on turvauduttu työterveyden keskusteluapuun.
Korhosen mukaan korona-aika vähensi ulkomailta tulevien ammattirikollisten määrää, mutta päihdeongelmaisten varkaudet vain kasvoivat.
– Voisi kuvitella, että tällaiset tilanteet kuuluvat poliisin, vartijoiden tai päihdetyöntekijöiden arkeen. Valitettavasti ne ovat myös osa kaupan alaa.
Työvälineet ovat vähässä
Korhosen mielestä yhteiskunnalla on vähäiset työvälineet tähän ilmiöön puuttumiseen. Korhosen aiemmassa kaupassa asiakas varasti juomia, jolloin toinen asiakas lähti hänen peräänsä.
– Varas hakkasi perään lähteneen sairaalakuntoon. Varas sai puoli vuotta ehdotonta vankeutta, joka muuntui 180:n tunnin yhdyskuntapalveluksi. Hän oli hetken päästä uudestaan kaupassa häiriköimässä, Korhonen kertoo.
Korhonen kokee, että ongelma ei tunnu kiinnostavan yhteiskuntaa. Hän painottaa, että 99 prosenttia asiakkaista on täysin asiallisia, mutta sama pieni tekijäjoukko varastelee uudestaan ja uudestaan.
– Tuntuu, että yhteiskunta hyväksyy varkauden. Poliisilla menee yli tunti päästä rikospaikalle, ja he kirjoittavat jonkun sakon, jota nämä laitapuolen kulkijat eivät edes pysty koskaan maksamaan.
Kun varas tallentuu valvontakameroihin, Korhonen lähettää kuvat poliisille. Vaikka varkaan tunnistaisi kuvasta helposti ja hänet saadaan kiinni, saa Korhonen luettavakseen pääosin päätöksiä tutkinnan lopettamisesta tai syyttämättä jättämisestä.
Vahingonkorvausrahoja hän ei omien sanojensa mukaan ole koskaan saanut.
Korhonen toivoo, että yhteiskunta alkaisi toden teolla setvimään ihmisten pahoinvointia. Määrärahoja pitäisi suunnata päihde- ja syrjäytymiskierteiden katkaisemiseen.
Kaupan liitto on arvioinut, että myymälävarkauksista seuraa vuosittain noin 550 miljoonan euron tappiot.
– Tämä tarkoittaa valtiolle yli sadan miljoonan euron yhteisötuloveron menetystä ja siihen päälle muut kustannukset. Toivon yhteiskunnan laskevan, pitäisikö syrjäytymisen ehkäisyyn panostaa nykyistä enemmän, Korhonen sanoo.
Kättä pidempää käytetään useammin
S- ja K-ryhmistä vahvistetaan, että uhkaava ja epäasiallinen käytös ovat lisääntyneet korona-aikana kaupan alalla, kuten koko palvelualalla.
– Ihmisten paha olo näkyy asiakasrajapinnassa, sanoo SOK:n yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemi.
K-ryhmän yritysturvallisuusjohtaja Petri Käyhkön mukaan häiriökäytös lisääntyi ensimmäisenä koronavuonna merkittävästi. Ilmiö ei rajoitu pelkästään suuriin kaupunkeihin.
– Paikoittain tilanne on haastava. Näihin tilanteisiin liittyvät useimmiten päihteet ja huumausaineet, Käyhkö sanoo.
Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb on huolissaan kehityssuunnasta. Hänen mukaansa viimeisen viiden vuoden ajalta on näyttöä, että epäasiallinen käytös ja myymälävarkaudet ovat lisääntyneet selvästi.
– Väkivallalla uhkailu on kasvanut. Uhkailijoilla on yhä useammin mukana erinäisiä astaloita ja kynnys käyttää niitä tuntuu madaltuneen.
Kuljukka-Rabbin mukaan huumeet ja alkoholi ovat häiriöasiakkaiden taustalla miltei joka tilanteessa.
– Se kertoo laajemmasta ja syvällisemmästä yhteiskunnallisesta kehityssuunnasta, eli ihmisten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä, joka nyt konkretisoituu muillekin.
Uhkaavien tilanteiden kohtaaminen on sisällytetty myös osaksi kaupan henkilökunnan koulutusta. Perussääntönä Kuljukka-Rabbin mukaan on, että sankaritekoja, kuten uhkaajan kiinniottoa, ei suosita, vaan tärkeintä on huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta.
Ruotsin mallia kaivataan
Ruotsissa tuli viime maaliskuussa voimaan uusi laki, jolla pyritään kitkemään sielläkin lisääntyneitä ongelmatilanteiden määriä ruokakaupoissa.
Uudessa laissa voi syyttäjän kautta hakea määräaikaista porttikieltoa asiakkaalle, joka käyttäytyy vaarallisesti kaupassa asioidessaan. Jos porttikieltoa ei noudata, voi siitä määrätä lain mukaan sanktioita.
Kaupan liiton Kuljukka-Rabbin mukaan Suomessa myymäläkohtaisen määräaikaisen porttikiellon antaminen ei ole lain mukaan mahdollista. Henkilökunta tai vartija voi yrittää kehottaa häirikköä poistumaan, tai poliisi voi poistaa häiriöasiakkaan kaupasta häiritsevän tilanteen jälkeen.
Asiakasta ei kuitenkaan voi kieltää tulemasta seuraavana päivänä uudestaan. Sanallisen porttikiellon rikkomisesta ei seuraa asiakkaalle mitään.
Ruotsissa lakiuudistuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Sitä ollaan laajentamassa koskemaan myös muun muassa uimahalleja ja kirjastoja.
– Toivottavasti seuraava hallitus tarttuisi tähän ja ottaisi mallia Ruotsista, Kuljukka-Rabb toivoo.
Kaupan liitto on edistänyt ongelman ratkaisua erilaisilla kampanjoilla. Esimerkiksi Ollaan ihmisiksi -kampanjassa kansalaisia kehotetaan muistamaan käytöstavat myös ruokakaupassa asioidessa.
Kuljukka-Rabbin mielestä kampanjoilla on ennaltaehkäisevä, kouluttava tarkoitus.
Jo voimakkaassa päihdekierteessä olevan kaupan asiakkaan toimintaan niillä tuskin on vaikutusta.
Lue myös: