Rahtiliikenne Saimaan kanavalla loppui kuin seinään Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime helmikuussa. Tämä johtui osaltaan siitä, että osa kanavasta kulkee Venäjän puolella, eivätkä laivayhtiöt saa enää vakuutuksia Venäjän liikenteeseen.
Tiettävästi vain yksi rahtilaiva on kulkenut kanavan läpi nykyisellä liikennöintikaudella, vaikka kanavaan ei kohdistu suoria pakotteita.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan liikenne tuskin palaa nopeasti takaisin Saimaan kanavalle, vaikka Ukrainan sotaan jonkinlainen ratkaisu saataisiinkin. Tämä johtuu siitä, että Venäjä on pilannut maineensa luotettavana maana pitkäksi aikaa.
– En usko, että se kovinkaan äkkiä tulee takaisin. Kyllä tämä uusi tilanne on sellaisen jäljen jättänyt meihin toimijoihin, metsäyhtiö UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen sanoo.
UPM käytti Saimaan kanavaa ennen sotaa muun muassa puun kuljetuksiin Itä-Suomen tehtailleen.
Uudet reitit jo käytössä
Saimaan kanava on ollut merkittävä kuljetusväylä Itä-Suomen teollisuudelle. Nyt kuljetuksille on kuitenkin jo löydetty vaihtoehtoisia reittejä rautateillä ja kumipyörillä. Kun ne ovat vakiintuneet, paluu kanavan käyttöön on entistäkin vaikeampaa.
– Kun joku systeemi vakiintuu vaikkapa teollisuudessa, sille ei sitten mielellään rakenneta tuplajärjestelmiä, infrastruktuurirakentaja Destian strategisten liikennejärjestelmien johtaja, professori Jorma Mäntynen sanoo.
Myös UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen korostaa, että kun panokset on kerran pantu uuteen järjestelmään, takaisin ei helposti tulla.
– Sellainen soutaminen ja huopaaminen ei näissä mittakaavoissa ole oikein miellyttävää.
Destian Mäntysen mukaan Saimaan kanavaa odottaa joka tapauksessa hiljaiselon kausi, vaikka uhat Venäjällä vähentyisivätkin. Kanavan paluu kuljetusmarkkinoille ei tule olemaan helppoa.
– Ne markkinat ehtivät kuivaa sieltä pois. Ei siinä mistään pienestä katkosta varmaankaan ole kysymys, Jorma Mäntynen sanoo.
Kanavalla on omat valttikorttinsa
UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen korostaa, että vesikuljetukset Saimaan kanavan kautta olivat UPM:lle käytännöllisiä ja kustannustehokkaita. Erityinen etu oli se, että rahtia voitiin kuljettaa yhdellä kulkuneuvolla, eli laivalla, perille asti, eikä sitä tarvinnut välillä purkaa ja lastata uudelleen.
UPM tuo nykyään puutavaraa Itä-Suomen tahtailleen Haminan sataman kautta. Tässäkin on omat ongelmansa.
– Nykyään joudumme purkamaan lastin merisatamassa ja jatkamaan siitä eteenpäin muilla kulkuneuvoilla. Luonnollisesti se lisää kustannuksia, Esa Korhonen huomauttaa.
Onko kanavalla tulevaisuutta?
Saimaan kanavan vuokra-aikaa on jäljellä vielä 40 vuotta. Mutta kannattaako Suomen maksaa parin miljoonan vuosivuokraa Venäjälle kanavan vuokra-alueesta ja ylläpitokustannuksia kuljetusväylästä, jota se ei juurikaan käytä, varsinkin jos kanavan tyhjäkäynti jatkuu vielä vuosia eteenpäin?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläisen (sd.) mukaan ainakaan vielä ei ole aika vetää johtopäätöksiä Saimaan kanavan tulevaisuudesta.
– Kun puhutaan liikenneinvestoinneista, parin miljoonan euron vuokra vuodessa on kuitenkin suhteellisen marginaalinen hinta, varsinkin kun vuokra-aikaa on vielä 40 vuotta jäljellä. Juuri nyt ja heti meillä ei ole tarvetta reagoida tilanteeseen, Kymäläinen vakuuttaa.
Saimaan kanavavaltuutetun Minna Kivimäen mukaan kanavan vuokrasopimuksen voi irtisanoa diplomaattiteitse 12 kuukauden irtisanomisajalla.
Sopimuksen päättyessä Suomen tulisi sopimuksen mukaan luovuttaa korvauksetta kahdeksan kuukauden kuluessa Venäjän puolelle kaikki vuokra-alueella olevat rakennukset ja rakenteet normaalia käyttöä vastaavassa kunnossa.
Valtion vakuutuksia varustamoille?
Suna Kymäläinen heittää ilmaan mahdollisuuden siitä, että valtio pyrkisi edistämään rahtiliikenteen palaamista kanavalle. Keskeinen syy Saimaan kanavan rahtikuljetusten loppumiseen on se, että varustamot eivät saa vakuutuksia kuljetuksille Venäjän alueella tai vakuutukset ovat erittäin kalliita.
Kymäläinen haluaisi selvittää, voisiko valtio tarjota vakuutuksia varustamoille Venäjällä liikennöintiin. Kansanedustajan mukaan käytäntö olisi samankaltainen kuin Islannin tulivuorenpurkauksen aikana vuonna 2010.
Tuolloin Euroopan lentoliikenne lamaantui ilmassa leijailleen tuhkan vuoksi, eivätkä vakuutusyhtiöt halunneet vakuuttaa lentoja. Lentoliikennettä vauhditettiin tuolloin valtion vakuutuksin lentoyhtiöille.
Kymäläisen mielestä kanavaliikenteeseen Venäjällä voitaisiin harkita samanlaista järjestelyä.
– Mielestäni olisi aiheellista selvittää, olisiko tämänkaltainen valtion vakuutus mahdollista ylipäätään, Kymäläinen sanoo.
Saimaan kanavavaltuutettu, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö, Minna Kivimäen mukaan ministeriössä ei ainakaan vielä selvitetä mahdollisten valtion vakuutusten antamista varustamoille Saimaan kanavan liikenteeseen.
– Infra on käyttäjiä varten, mutta ainakaan vielä emme ole aktiivisilta toimijoilta tällaisia toiveita saanut, Kivimäki sanoo.