Presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI-Martti Ahtisaari Peace Foundation katsoo, että rauhan saaminen Ukrainaan kestää pitkään.
Pääkonttoriaan Helsingissä pitävässä järjestössä on tehty töitä myös Ukrainan tilanteen eteen jo vuosia. Rauhan puolesta työskentelee toimistossa yli sata kansainvälistä asiantuntijaa. CMI on yksi maailman arvostetuimmista rauhanvälityksen toimijoista, joka on ollut edistämässä yli 50:tä rauhanprosessia Lähi-idässä, Afrikassa, Euraasiassa ja Aasiassa.
Kysyimme CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummerilta millaisia teitä rauhaan Ukrainassa on näköpiirissä ja miten järjestö pyrkii käytännössä vaikuttamaan siihen, että Venäjän hyökkäyssota maassa loppuisi.
Millaisena Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti teille CMI:ssä näyttäytyy, Ville Brummer?
– Se näyttäytyy todella vaikeana konfliktina, mutta tilanne ei ole kuitenkaan rauhanvälittäjän näkökulmasta toivoton. Tehtävämme on aina yrittää löytää uusia tapoja miettiä asioita.
Mitkä ovat tällä hetkellä rauhan suurimmat esteet?
– Se ettei ole olemassa molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua, josta pystyisi neuvottelemaan. Myös sotilaallinen loppuratkaisu suuntaan tai toiseen on epätodennäköinen.
Martti Ahtisaari perusti vuonna 2000 presidenttikautensa jälkeen CMI:n ja päätti panostaa rauhanvälitykseen, joka puuttuisi konfliktien juurisyihin. Mitkä ovat sellaisia Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa?
– Yleisesti voidaan nähdä, että konfliktin takana oleva ydinsyy on jatkotarina Neuvostoliitosta ja sen hajoamisesta sekä erityisesti siitä ajatuksesta Moskovassa, että vaikka Neuvostoliitto hajosi, Venäjällä ja sen johdolla oli oikeus vaikuttaa asioihin maissa, joiden se katsoo kuuluvan omaan etupiiriinsä.
Millaisia skenaarioita rauhanvälityksen ammattilaiset konfliktissa näkevät? Mihin suuntaan tapahtumat todennäköisesti kehittyvät?
– Skenaariot elävät koko ajan, mutta alustavasti näköpiirissä on neljä perusskenaariota: jomman kumman sotilaallinen voitto , sodan jatkuminen pitkään ja jonkinlainen rauhansopimus. Näitä neljää skenaariota kansainvälisessä yhteisössä pyöritetään. Viime aikoina merkittävä skenaarioihin vaikuttava elementti ovat olleet tapahtumat Krimillä. Ukraina on pystynyt iskuillaan kyseenalaistamaan sen, pystyykö Venäjä hallitsemaan valtaamiaan alueita.
Rauhan edellytyksistä neuvotteleminen vaatii luottamusta konfliktin osapuolten kesken. Kuinka suuri ongelma luottamuksen puute tällä hetkellä on?
– Luulen, että luottamus on iso kysymys Ukrainassa ja Venäjällä, mutta näen, että ehkä suurin syy sodan jatkumiseen on se, että kummallakin puolella katsotaan, että käymällä sotaa pystytään rauhansopimusta paremmin saavuttamaan haluttuja tavoitteita. Itse sodankäynnin lisäksi Venäjällä on oletuksena se, että lännen rivit hajaantuvat talvella tilanteessa, jossa kaasun jakelu on vähäistä. Toisaalta lännessä ajatellaan, että sanktiot purevat pikkuhiljaa Venäjän sisällä.
Kuinka kaukana rauhan saavuttaminen arviosi mukaan on?
– Konflikti tulee kestämään vuosia, mutta toivottavasti sodankäynti saadaan loppumaan pian. Rauhanvälittäjien näkökulmasta on monia elementtejä, joita pitää miettiä eteenpäin, vaikka niistä ei juuri nyt pystytä sopimaan. Turkin neuvotteluissa keväällä luotu agenda on edelleen aika relevantti. Siinä on muun muassa kysymykset tulitauosta, alueista ja turvallisuusjärjestelyistä. Painopiste on kuitenkin tällä hetkellä enemmän konfliktin seurauksien rajoittamisessa kuin sen syissä.
Millainen rooli Helsingissä pääkonttoriaan pitävällä Martti Ahtisaaren perustamalla CMI:llä on kyseisen konfliktin ratkaisun hakemisessa?
– Yritämme CMI:ssä ymmärtää, mikä on tämän hetkinen rauhanprosessi. Vuodesta 2014 asti olemme tukeneet rauhaan tähtääviä prosesseja. Tarkoitan 2014 ja 2015 allekirjoitettujen Minskin rauhansopimusten toimeenpanoa, valvontaa sekä kansainvälisiä rakenteita niiden ympärillä. Olemme vahvasti mukana mietinnässä, jossa pohditaan, millainen tulevaisuuden rauhanprosessista tulee, miten konflikti ratkotaan ja mikä on kenenkin rooli.
Onko mahdollista että teidän järjestönne nousee konfliktin sovittelussa keskeiseen osaan?
– En usko, että mikään järjestö ottaa kovin vahvasti välittäjän roolia. Merkittävimpiä ovat hallinnot Moskovassa ja Kiovassa. Ne tekevät ratkaisut sotaan liittyen. Sitten laajempien neuvotteluiden yhteydessä, kun pitää sopia eurooppalaisesta turvallisuusjärjestyksestä ja mukana on paljon muitakin valtioita, voimme tarjota tilaa keskustelulle ja vapaalle ajattelulle.
Mitä teidän ammattilaisenne tekevät ihan käytännössä sodan loppumiseksi ja rauhan saamiseksi Ukrainaan?
– Tapaamme paljon ihmisiä ja järjestämme runsaasti erityyppisiä epävirallisia keskusteluja, joissa yritetään löytää luovia ratkaisuja kokonaisuuksiin. Me myös mietimme, mitkä ovat konfliktin keskeisimmät kysymykset ja niiden erilaiset ratkaisuvaihtoehdot, joiden ympärille ratkaisut joudutaan lopulta tekemään. Meidän tapa on tukea eri toimijoita ja miettiä heidän kanssaan, miten asioita saadaan eteenpäin enemmän kuin olla välittäjän roolissa. Emme siis yritä hakea asemaa toimijoiden välissä.
Rauhaan edetään usein pienin askelin. Mitä ne voivat olla tässä konfliktissa?
– Sellaisia ovat esimerkiksi ruokakuljetukset Ukrainan satamista Mustanmeren läpi maailmalle. Ne ovat oikeastaan iso askel. Tällä on merkitystä sekä maailman ruokaturvan että neuvottelujen suhteen. Onnistuminen neuvottelukohdassa voi lisätä luottamusta eri toimijoiden välillä ja näin avata mahdollisuuden katsoa myös muita kysymyksiä. Toinen vastaava askel ja kysymys voi olla ydinvoima ja mahdollinen sopimus sen turvallisesta hallinnasta. Tällaisista pienistä askelista se prosessi aikanaan syntyy.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 31.8. kello 23:een saakka.
Yle Novyny tarjoaa ukrainankielisiä uutisia joka arkipäivä osoitteessa yle.fi/novyny.
Lue lisää:
Ukrainan vastahyökkäys jatkuu – täsmäiskujen kohteena ovat asevarastot ja Venäjän huoltolautat