Yli 60 laivaa on lähtenyt Ukrainasta sen jälkeen, kun YK, Turkki, Ukraina ja Venäjä pääsivät heinäkuussa sopuun viljakuljetusten turvaamisesta kolmesta ukrainalaissatamasta: Odessasta, Tšornomorskista ja Pivdennyista.
Sopimuksen solmimisen jälkeen kaikkiaan yli miljoona tonnia maataloustuotteita on lähtenyt Ukrainasta.
Heinäkuussa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi, että sopimus on tärkeä, koska se tuo helpotusta ruokapulaan Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä.
Tällä viikolla uutisoitiin, että ensimmäinen Afrikkaan humanitaarista ruoka-apua kuljettava pääsi määränpäähänsä Djiboutiin.
Toinen alus on parhaillaan matkalla Jemeniin.
Mihin muut vilja-alukset ovat menneet?
Elokuun aikana Ukrainan satamista lähti 62 alusta, jotka kuljettavat yhteensä 1 472 000 tonnia viljaa ja muita maataloustuotteita.
Vehnän lisäksi laivoissa on lastattuna muiden muassa, maissia, auringonkukkaöljyä, ohraa, sokerijuurikasta, rapsia ja soijaa.
Suurin osa viljalaivoista, 21 alusta, on purjehtinut Turkkiin, selviää YK:n datasta. Laivoja on myös matkannut useisiin Euroopan maihin.
Esimerkiksi Italiaan on viety seitsemän laivalastillista vehnää, maissia ja auringonkukkaöljyä.
Euroopassa lisäksi yksittäisiä aluksia on kulkenut Romaniaan, Espanjaan, Hollantiin Irlantiin, Saksaan, Ranskaan ja Kreikkaan, yhteensä yli 20 laivaa.
Aasian maihin, kuten Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Intiaan on viety lähinnä muita maataloustuotteita kuin vehnää.
Afrikan ja Lähi-idän maihin on kulkenut elokuun aikana yhteensä kymmenen laivaa.
Sota pysäytti laivat
Rikkaiden länsimaiden osuus tilastoissa selittyy osittain sillä, että näiden laivojen oli määrä lähteä matkaan jo helmikuussa, mutta sota pysäytti liikenteen Mustanmeren satamista.
Esimerkiksi Irlantiin saapui 20. elokuuta alus kuormanaan 33 000 tonnia maissia.
Navi Star -aluksen oli määrä lähteä Odessan satamasta jo 24. helmikuuta, mutta alus ei päässyt matkaan Venäjän aloittaman hyökkäyksen takia.
Sota sekoitti koko merenkulun logistiikan ja toi näkyviin sen, kuinka haavoittuvaisia globaalit toimitusketjut ovat.
Esimerkiksi ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalaiva ei koskaan saapunut suunnitellusti Tripolin satamaan Libanonissa.
Razoni-alus tarkastettiin kaksi päivää lähdön jälkeen Bosporinsalmessa ja sen oli määrä jatkaa Tripoliin, mutta alkuperäinen ostaja perui kaupat ilmeisesti laatusyihin vedoten.
Sen jälkeen Razoni liikkui Välimerellä useita päivä vailla määränpäätä lastinaan 26 000 tonnia maissia, kunnes laiva pääsi viimein Tartusin satamaan Syyriaan.
Ainakin osa Razonin kuljettamasta viljalastista jäi Syyriaan.
YK:n datan mukaan 1. elokuuta Ukrainan Odessan satamasta lähteneen Razoni-aluksen määränpää oli torstaina edelleen epäselvä.
Marine Traffic -sivuston mukaan laiva olisi purjehtinut tällä viikolla Krimin niemimaan ja Venäjän välillä sijaitsevan Kertšin salmen itärannikolle.
Ruoka-apua Etiopiaan ja Jemeniin
Ensimmäinen humanitaarista apua kuljettava laiva lähti Mustanmeren satamasta elokuun puolessavälissä.
YK:n alainen Maailman ruoka-apu (WFP) kertoi 16. elokuuta, että Brave Commander -aluksen kyydissä Ukrainan Pivdennyin satamasta lähti 23 000 tonnia vehnää.
Laiva pääsi määränpäähänsä Djiboutiin tiistaina. Sieltä vehnä viedään ruokapulasta kärsivään Etiopiaan.
WFP:n mukaan viljalastilla voidaan ruokkia 1,5 miljoonaa kuivuudesta kärsivän alueen asukasta kuukauden ajan.
Ukrainan vilja on elintärkeää Itä-Afrikan sarven maille, jotka kärsivät parhaillaan pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen, kertoi Kirkon ulkomaanavun Somalian maajohtaja Ikali Karvinen Ylen Ykkösaamussa torstaina.
– On esitetty, että esimerkiksi 90 prosenttia vehnästä tulisi Mustanmeren alueelta, ja se on valtava määrä, Karvinen sanoi.
WFP on varoittanut, että pitkään jatkunut kuivuus voi johtaa katastrofaaliseen nälänhätään Afrikan sarvessa hetkenä minä hyvänä.
Itäisessä Afrikassa on tällä hetkellä ruoka-avun tarpeessa kaikkiaan 82 miljoonaa ihmistä.
WFP:n toinen ruoka-apua kuljettava alus lähti matkaan tällä viikolla. Sen on määrä kuljettaa 37 500 tonnia vehnää sisällissodan runtelemaan Jemeniin, jossa nälänhätä uhkaa jopa viittä miljoonaa ihmistä.
WFP:n elokuussa toimittamat viljamäärät ovat huomattavasti vähäisempiä kuin ennen sotaa.
Vuonna 2021 WFP toimitti kaikkiaan 4,4 miljoonaa tonnia elintarvikeapua Afrikan maihin. Kaksi kolmasosaa järjestön toimittamasta ruoka-avusta tuli Ukrainasta.
Kuljetus sakkaa, tulevaisuus epävarma
YK sanoi viime viikolla, että Ukrainan viljakuljetuksia pitäisi lisätä huomattavasti, jotta maan viljasiilot pystytään tyhjäämään uutta satoa varten.
YK:n koordinaattori Amir Abdullan mukaan tämä tarkoittaisi, että Ukrainasta pitäisi viedä vielä miljoonia tonneja lisää viljaa lähiaikoina.
Istanbulissa heinäkuussa tehdystä sopimuksesta huolimatta laivat liikkuvat edelleen hitaasti, sillä rahtikustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet verrattuna sotaa edeltäviin aikoihin.
Ukrainan viljakuljetuksia vaikeuttavat Mustanmeren merimiinat ja pelko Venäjän mahdollisista uusista iskuista.
Ei ole myöskään tietoa siitä, kuinka kauan sota kestää. Viljasopimukset tehdään yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan, eikä uusia sopimuksia uskalleta nyt tehdä, koska Ukrainan tilanne lähivuosina on epäselvä.
Lisäksi YK:n ja Turkin turvaama viljasopimus on voimassa vain 120 päivää. Sopimusta voidaan jatkaa marraskuun puolivälissä, jos Venäjä ja Ukraina suostuvat siihen.
Lue myös:
Viljankuljetusten onnistuminen Ukrainasta on elintärkeää – lue, miksi
Juttua korjattu klo 12.08: Ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalaiva ei koskaan saapunut suunnitellusti Tripolin satamaan Libanonissa. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, ettei laiva saapunut Libyan Tripoliin.