Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pelastajapula uhkaa jo lähivuosina – Suomen suurimman hyvinvointialueen pelastusjohtaja väläyttää koulutuksen aloittamista myös Pirkanmaalla

Pelastustoimessa on käynnissä iso myllerrys, kun pelastajat siirtyvät hyvinvointialueiden palkkalistoille. Samaan aikaan varaudutaan pelastajapulaan.

Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontion mukaan Suomeen tarvitaan 1 000–2 000 uutta pelastajaa lähivuosina. Video: toimittaja Petra Ketonen, kuvaaja Marko Melto / Yle
  • Petra Ketonen

Pelastustoimessa on käynnissä historiallisen suuri uudistus. Alle neljän kuukauden kuluttua pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Poikkeuksen tekee Helsinki, joka ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen ja vastaa ainoana kuntana jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Samaan aikaan alalla valmistaudutaan pelastajapulaan. Lähivuosina tarvitaan eri arvioiden mukaan 1 000–2 000 uutta pelastajaa.

Pirkanmaa on Suomen hyvinvointialueista suurin. Sen aluevaltuusto valitsi elokuussa pelastusjohtajaksi Mika Kontion, joka myös kantaa huolta pelastajien määrästä.

Palomiesten keltaisia kypäriä naulakoiden ylähyllyllä. Naulakoissa työvaatteita.
Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin. Asukkaita on noin 500 000. Mika Kontio uskoo, että Pirkanmaan pelastustoimen tekemisiä seurataan myös muilla alueilla. Kuva: Marko Melto / Yle

– Työtä on Pirkanmaallakin tehtävä henkilöstön veto- ja pitovoiman eteen. Työtä tarvitaan myös valtion rahoituksen saamiseksi tähän. Lisäksi sopimuspalokuntien toiminta on varmistettava kaikissa tilanteissa, sanoo Kontio.

Kontio aloittaa Pirkanmaan pelastusjohtajana täyspäiväisesti ensi vuoden alussa. Tiistaina selvisi, että Kontio todennäköisesti aloittaa tehtävässään jo aiemmin osa-aikaisesti. Työtä riittää.

– Meillä on paljon tekemistä uudistuksen onnistumiseksi, eikä aikaa uuden hyvinvointialueen käynnistämiseen ole paljoa. Tärkeää on, että uudistus ei vuodenvaihteessa näy avun tarvitsijalle mitenkään, vaan että turvaamme häiriöttömän jatkuvuuden.

Eläkeiän nosto vaikuttaa

Lähivuosina edessä olevaan pelastajapulaan on Mika Kontion mukaan useita syitä. Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitoksella on vakituista henkilöstöä reilut 650. Eläköitymisten kautta työvoimasta poistuu vuosittain 10–15 henkilötyövuotta.

Samaan aikaan pelastajien eläkeikä nousee aiemmasta 55 vuodesta kohti yleistä eläkeikää. Tällä hetkellä pelastusalan ammattilaisten eläköitymisikä on noin 61 vuotta. Mika Kontion mukaan sillä on seurauksensa.

– Työuran loppuvaiheilla joudutaan usein tarkastelemaan pelastussukelluskelpoisuuden riittävyyttä, eikä se aina riitä. Näin ollen joudumme rekrytoimaan fyysisen työkyvyn täyttävää henkilöstöä vaativien tehtävien varmistamiseksi ja työturvallisuuden takaamiseksi. Tähänkin meidän täytyy reagoida jo nyt lisärekrytoinnein.

Lähikuva palopelastajan tummasta työtakista, jossa keltaiset heijastinyksityiskohdat. Takki roikkuu paloauton ovesta.
Hyvinvointialueella valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Tavoitteena ovat yhdenvertaiset ja aiempaa paremmat palvelut. Kuva: Marko Melto / Yle

Kontion mukaan pelastajien kouluttamiseen tarvitaan lisää rahaa. Tällä hetkellä pelastajaksi voi valmistua Kuopion Pelastusopistosta ja Helsingin Pelastuskoulusta. Kontio väläyttää koulutuksen aloittamista myös Pirkanmaalla.

– Kyllä me olemme avoimia keskustelulle, että alueellinen pelastajakoulutus voitaisiin järjestää tässä samassa yhteydessä.

Kontio työskentelee tällä hetkellä Turussa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkönä ja valmistelee integraatiojohtajana siirtymää Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 7.9. kello 23:een saakka. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.

Lue myös:

Suomea uhkaavaan pelastajapulaan haetaan ratkaisua uusista sammutustekniikoista – alalle kaivataan myös lisää nuoria osaajia