Jyhkeät voimalinjat halkovat metsiä ja peltoja kautta koko Suomen maan. Ne takaavat sähkönsaannin kaikille kuluttajille. Voimajohtolinjoja on maassa yhteensä 14 000 kilometriä. Se ei pian kuitenkaan enää riitä, sillä sähköntuotanto on Suomessa muuttumassa oleellisesti päästövähennystavoitteiden takia.
– Päästöjä pitää pienentää. Niinpä sähköntuottajat korvaavat nykyisiä, esimerkiksi hiilivoimaloita tuulivoimalaitoksilla, ja tulevaisuudessa enemmän aurinkovoimallakin. Nykyinen verkko ei ole rakennettu niitä varten, joten nyt se täytyy niitä varten rakentaa, avaa tilannetta yksikön päällikkö Petri Parviainen Fingridistä.
Fingrid on valtion ja eläkeyhtiöiden omistama kantaverkkoyhtiö.
Uusien sähkövoimalinjojen rakentamisurakka on valtava, varsinkin kun kulutus on pääosin Etelä-Suomessa ja tuotanto muualla.
– Yhteensä 5 200 kilometriä 110:n ja 400 kilovoltin voimalinjaa ja 200 sähköasemaa ympäri Suomen. Kymmenen vuotta aikaa, hintalappu kolme miljardia euroa. Ennenkokematon tilanne, luonnehtii Parviainen.
Valtaosa linjoista nousee nykyisten rinnalle, mutta neitseelliseen maastoon vedetään myös satoja kilometrejä uutta johtokäytävää, jonka leveys on vähintään kymmeniä metrejä, paikoin 50-100 metriä.
Pakkolunastuksia
Tuhansien kilometrien voimalinjaurakka on iso asia myös metsänomistajille, sillä vähintään tuhansien metsänomistajien maita pakkolunastetaan linjojen alta. Kaadettavista puista maksetaan markkinahinta ja maapohjasta lunastuskorvaus. Sen suuruudesta päättää Maanmittauslaitoksen vetämä lunastustoimikunta.
– Sieltä tulee ihan suorat rätingit paljonko pitää maksaa ja kenelle ja me maksamme sen mukisematta. Poikkeus on, jos ennen lunastustoimitusta voidaan tehdä ennakkohaltuunotto ja päästään rakentamaan aikaisemmin, niin olemme maksaneet 10-15 prosentin lisäkorvauksen, Parviainen kertoo.
- Voimalinjalunastuksissa on yleensä kysymys alueen käyttöoikeuden lunastuksesta.
- Voimansiirtoalueen lunastuksia on tänä vuonna tullut vireille 25 kappaletta syyskuun loppuun mennessä. Vuonna 2021 niitä oli yhteensä 20. Kun yksi lunastus koskee yleensä 100–200 maanomistajaa, on kuluvan vuoden lunastuksissa tuhansia osallisia.
- Lunastustoimituksessa vahvistetaan lunastettava omaisuus ja määrätään kertakorvaus siitä. Lain mukaan omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen.
- Maapohjan osuus korvauksista on yleensä 200-800 euroa hehtaarilta, mutta päälle voi tulla muita korvauksia, esim. odotusarvokorvausta keskenkasvuisen puuston hakkaamisesta.
- Lunastuskorvauksen päälle voi maksaa lisäkorvauksia erillisellä sopimuksella. Tämä on harvinaista.
- Maapohja säilyy maanomistajan omistuksessa ja käyttöoikeus palautuu hänelle, kun esim. voimalinja puretaan joskus.
Metsänomistajat näreissään
Metsänomistajat eivät ole alkuunkaan tyytyväisiä lunastustoimituksen määräämään, tyypilliseen muutaman satasen kertakorvaukseen hehtaarilta.
– Korvaukset ovat kerta kaikkiaan kelvottomia, eivätkä vastaa millään tavalla metsämaan tuottokykyä. Jos esimerkiksi 300 euron kertakorvaus jaetaan voimalinjan 50 käyttövuodelle, se tarkoittaa vain alle kymmentä euroa hehtaarille vuodessa, puuskahtaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
– Verottajakin laskee, että metsämaan keskimääräinen tuotto esimerkiksi Keski-Suomessa Petäjävedellä on 138,50 euroa per hehtaari – joka vuosi. Minun mielestäni ja metsänomistajien mielestä lunastuskorvauksen pitäisi vastata metsämaan tuottoa eli olla vähintäänkin verottajan laskemaa tasoa.
Enemmänkin saa maksaa
Lunastustoimituksessa määrätty lunastuskorvaus ei estä maksamasta enemmän.
– Toki varmaan saisi maksaa enemmänkin, mutta tämä on koettu erittäin hyväksi ja kohtuulliseksi. Meidän käsityksemme mukaan hinta on varsin hyvä, mitä maanomistajille tästä maksetaan, Parviainen arvioi.
Eli te ette ole halukkaita maksamaan enempää kuin mitä lunastustoimikunta on määritellyt?
– No sanotaan nyt suoraan, että ei olla, Parviainen toteaa.
– Sen haluaisin sanoa, että kun puut myydään markkinahinnalla ja maanomistajalle maksetaan korvaus käyttöoikeudesta, se vastaa yhteensä suunnilleen sitä kuin maanomistaja myisi sen hehtaarin jollekin ulkopuoliselle, Parviainen vertaa.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsätilojen koko maan keskihinta on ollut tänä vuonna 3 568 euroa hehtaarilta (yli 2 ha tilat). Tärkeimmässä tuulivoimamaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla keskihinta on ollut hehtaarilta 2 042 euroa ja voimalinjojen halkomassa Keski-Suomessa 4 609 euroa.
Oheinen video valaisee voimalinjan johtokäytävän normeja ja ehtoja.
Oikeuteen turha mennä
Kaikesta huolimatta Tiirola ei syytä tilanteesta verkkoyhtiötä, vaan voimassaolevaa lakia. Lunastukset toteutuvat pykälien mukaan. Tiirolan mielestä metsänomistajan on turha matkata oikeuteenkaan korvauskorotusten toivossa.
– Eipä juuri kannata. Lunastuslaki lähtee siitä, että maa saadaan kyllä lunastettua. Oikeudenkäynnilllä voi asiaa vähän viivästyttää, mutta lopputulokseen se ei vaikuta.
– Tässä pitää olla kansanedustajien kintuissa. Olemme yrittäneet uudistaa lunastuslakia kaksi hallituskautta, mutta valmista ei ole tullut.
Lunastuslaki on vuodelta 1977. Tiirolan mukaan iso ongelma on tällä hetkellä se, että lunastuslupa annetaan kaupallisille toimijoille eli tuulivoima- ja aurinkovoimatoimijoille, jotka tekevät isoa liiketoimintaa.
– Kantaverkon osalta lunastukset ovat tietysti ymmärrettäviä. Maanomistajatkin ymmärtävät kantaverkon tarpeellisuuden, mutta nämä korvaustasot ovat ihan toisesta maailmasta (= liian matalat).
Ruotsi korotti
Ruotsi uudisti pakkolunastuslain korvaussäännökset 2010. Pakkolunastuslain nojalla korvausta suoritetaan 25 prosenttia yli lunastettavan omaisuuden markkina-arvosta.
Korotuskerrointa perusteltiin kiinteistöarviointiin liittyvällä arviointiepätarkkuudella ja omaisuudensuojan vahventamisella. Keskeisenä perusteluna oli myös se, että pakkolunastuksia tehdään enenevissä määrin kaupallista hyödyntämistä varten.
Voit keskustella aiheesta 18.10. klo 23:een saakka.
Lue lisää:
Harva kunta vastustaa tuulivoimaloiden tuloa – syynä muhkeat verotulot ja ympäristösyyt