Inarilainen opiskelija Sissi Jomppanen, 20, ei muista aikaa, joilloin saamelaiskäräjälaista ei olisi väännetty. Kun Jomppasen edistysmielisenä pitämä ja naisvaltainen hallitus valittiin, hän oli vielä toiveikas.
– Olen pettynyt, mutta en toisaalta yllättynyt. Tuntuu, että näin se on aina ollut, mutta toivon, ettei sen ei tarvisi olla. Odotan innolla muutosta, mutta en tiedä milloin se tulee tapahtumaan, Jomppanen huokaisee.
Vitkuttelu lain käsittelyssä on koetellut nuoren saamelaisen luottamusta suomalaisiin päättäjiin.
Mistä kiistassa oikein on kyse?
Yle kertoi tällä viikolla, että saamelaiskäräjälain esitys tuskin päätyy eduskunnalle, koska keskusta vastustaa lakia.
Lakiesityksen kiistanalaisin asia on, kuka saamelaiseksi määritellään ja kenet hyväksytään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Vaaliluetteloon merkityillä on oikeus asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleihin ja äänestää niissä.
Nyt käsillä oleva lakiluonnos esittää mallia, jota saamelaiskäräjät ja ihmisoikeusasiantuntija kannattavat. Se painottaa saamelaisten oikeutta päättää, kenet he hyväksyvät ryhmän jäseniksi. Vastaisuudessa saamelaiskäräjälaki ei enää määrittelisi saamelaisuutta vaan ainoastaan vaaliluetteloon merkitsemistä.
Vaaliluetteloon hyväksymisessä eniten painaisi kielikriteeri.
Nykyisin vaaliluetteloon pääsee, jos vähintään joku isovanhemmista puhuu ensimmäisenä kielenä saamea.
Jos laki astuisi voimaan sellaisena kuin nyt luonnokseen nyt on kirjoitettu, vaaliluetteloon pääsisi, jos joku isoisovanhemmista olisi saamenkielinen.
Lappalaispykälä jakaa mielipiteet
Saamelaiskäräjät on jo pitkään edellyttänyt, että nykyisestä laista poistettaisiin niin sanottu lappalaispykälä.
Pykälän mukaan saamelaiseksi voidaan merkitä myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Nykylaista poistuisi myös toinen kriteeri. Nykyisen lain mukaan ihmistä voidaan pitää saamelaisena, jos ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Etenkin olisi voitu merkitä -ilmauksen on koettu jättävän tilaa tulkinnoille.
Suomi on saanut tulkinnoista moitteita myös YK:n komiteoilta. Ne ovat katsoneet Korkeimman hallinto-oikeuden rajoittaneen päätöksillään saamelaisten itsemäärittelyoikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia.
Lakimuutosta vastustavien mielestä uudistettu laki sulkisi saamelaiskäräjien ovet ihmisiltä, joilla heidän mukaansa olisi oikeus osallistua. Lain puolustajien mielestä taas nykylaki mahdollistaa sen, että saamelaisten asioista päättämään pääsee ihmisiä, jotka eivät ole saamelaisia.
Jo kolmas hallitus yrittää lakiuudistusta
Lainvalmistelu on aiemminkin kompastunut juuri äänioikeutettujen määrittelyyn.
Saamelaiskäräjälain uudistusta on yritetty saada valmiiksi jo kolmen hallituksen voimin.
Lakimuutos hiertää erityisesti keskustaa, mutta asia on hankala Lapin vaalipiirin kansanedustajille yli puoluerajojen.
Alexander Stubbin (kok.) hallitus teki vuonna 2015 lakimuutosesityksen. Tuolloin perustuslakivaliokunta päätyi riitaisan keskustelun päätteeksi esittämään, että saamelaismääritelmää ei muutettaisi. Keskusta oli jo tuolloin muutoksia vastaan.
Oikeusministerinä oli tuolloinkin Anna-Maja Henriksson (r.). Hän veti esityksen takaisin, kun eduskunnan enemmistö asettui puoltamaan saamelaismääritelmän pitämistä ennallaan.
Lain uudistamista puuhattiin myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Saamelaiskäräjät hylkäsi Sipilän hallituksen esitysluonnoksen.
Marinin hallituksen olisi mahdollista viedä esitys eduskunnan käsiteltäväksi keskustan vastustuksesta huolimatta, mutta tällöin keskusta voisi kaataa lain oppositiopuolueiden avulla.
Nykyisen kaltaisena lakimuutos pistäisi koko vaaliluettelon uusiksi. Tämä kysymys on keskustalle ja Lapin kansanedustajille erityisen hankala. Vaaliluettelosta siis poistettaisiin ihmisiä, jotka eivät täyttäisi uuden lain määritelmää.
Vyyhtiin kytkeytyy myös alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta, vaikka siitä on keskusteltu jo vuosikymmenten ajan. Sopimus voisi parantaa saamelaisten oikeutta maahan ja luonnonvaroihin. Sopimuksen voimaan saaminen voisi lisätä haluja tulla määritetyksi saamelaiseksi sekä päästä päättämään yhteisön asioista.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Jos lupauksia ei pidetä, se vaikuttaa luottamukseen
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on toistuvasti luvannut, että laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn kuluvan hallituskauden aikana. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työtä lain uudistamiseksi jatketaan.
Marin kommentoi saamelaiskäräjälain tämänhetkistä tilannetta Ylelle niukkasanaisesti.
– Asia on tällä hetkellä hallituspuolueiden välillä keskustelussa, pääministeri kuittaa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson mukaan on vaikea uskoa, että pääministeri veisi asian eduskunnalle.
– Sanna Marin pääministerinä on myös antanut ymmärtää Saamen kansalle, että nykyhallituksella saamelaiskäräjälaki uudistetaan. Jos sanoihin ei voi luottaa tai lupaukset eivät käy toteen, se tietenkin vaikuttaa luottamukseen ja siihen yhteyteen, Juuso sanoo.
Mikäli uudistus kariutuu, se nakertaa myös muuten hallitusohjelman uskottavuutta, puheenjohtaja arvelee.
– Vaikka yksittäisiltä kansanedustajilta tulee tukea lakiuudistukselle, niin tuntuu, että hallituksen sisällä yksi puolue vastustaa lakiuudistuksen edistämistä. Mikä on myös monella tavalla omituista, jos katsoo hallitusohjelmaa, Juuso arvioi.
Myös Sissi Jomppasella on terveisiä suomalaispäättäjille. Hän toivoo, että saamelaiskäräjälaki viimein etenisi.
– Varsinkin nuorena saamelaisena, ja kun jotenkin yrittää taistella sen vapaamman tulevaisuuden puolesta, se on aika epämotivoivaa nähdä välittämisen puutetta Suomen hallitukselta ja valtiolta.
Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaispäättäjien lupaukset ovat jälleen kerran haihtumassa savuna ilmaan.
Lue lisää: