Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kymmenet saamelaiset teippasivat suunsa – hallitukselta vaaditaan pikaisia toimia ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi

Saamelaiskäräjälaki olisi tarkoitus viedä läpi kuluvalla eduskunnan syyskaudella, mutta aikaa on vain pari viikkoa. Saamelaisyhteisössä pelko lakiuudistuksen kariutumisesta ahdistaa. Lakiuudistus ei ole edennyt YK:n rotusyrjintäkomiteankaan moitteista huolimatta.

Saamelaiskäräjälaki olisi tarkoitus viedä läpi kuluvalla eduskunnan syyskaudella. Aikaa on vain pari viikkoa. Saamelaisyhteisössä pelko lakiuudistuksen kariutumisesta ahdistaa, koska lakiuudistus ei ole edennyt vuosikausiin. Tämä video on luotu Nuorgamin mielenilmausta varten kokoamista kuvista.
  • Linda Tammela

Vaikuttavuustuottaja Emmi Nuorgam nosti esiin somessa saamelaisiin kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset, joita pääministeri Sanna Marinkin pyysi anteeksi viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa.

Kymmenet saamelaiset ottivat osaa Nuorgamin organisoimaan videomuotoiseen mielenilmaukseen teippaamalla suunsa. He odottavat hallitukselta viimein tekoja saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

– Meistä tuntuu siltä, että meitä ei kuulla, eikä meillä ole ääntä ja näkemyksillämme ei ole merkitystä. Se tuntuu siltä, että aivan kuin olisi vaiennettu ja peitetty teipillä tai suukapulalla suu, Nuorgam kuvailee videon visuaalista viestiä.

Saamelaiskäräjälaki määrittelee muun muassa sen, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytään eli ketkä voivat äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle. Lakiesityksen kiistanalaisin asia on, kuka saamelaiseksi määritellään ja kenet hyväksytään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon merkityillä on oikeus asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleihin ja äänestää niissä. 

Lisää aiheesta: Jo kolmas hallitus kiistelee, kuka saa päättää saamelaisten asioista – Sissi Jomppasesta, 20, tuntuu kuin laki olisi ollut jumissa aina

Pääministeri Marin toivoi Ykkösaamussa lain uudistuksen onnistuvan vielä tällä syyskaudella eduskunnassa. Näin ollen aikaa on enää vain pari viikkoa. 

Nuorgam: "Emme ihan aidosti ole yksin"

Nuorgam kertoo videoon osallistuneen noin viisikymmentä saamelaista, joista osa on ensimmäistä kertaa mukana poliittisessa mielenilmauksessa. Nuorgamin mukaan useat henkilöt kertoivat, etteivät rohkene osallistua mielenilmaukseen, sillä se voisi vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi työpaikalla.

Videoon päätyi kuitenkin eri-ikäisiä saamelaisia eri puolilta saamelaisaluetta ja Suomea. 

– Olen tosi iloinen, että ehkä myös tällä voidaan jotenkin kohottaa sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näyttää, että me emme ihan aidosti ole yksin, kuvailee Nuorgam.

Marin pitää keskeisenä ihmisoikeuskysymyksenä

Suomi on saanut moitteita nykyisestä saamelaiskäräjälaista, joka YK:n rotusyrjintäkomitean ja ihmisoikeuskomitean mukaan rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta koskevia ihmisoikeuksia. Taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden päätös liittää yli 90 henkilöä vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan näkemystä. Suomen on katsottu puuttuneen liikaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen.

Suomi aloitti saamelaiskäräjälain uudistuksen joulukuussa 2020. Saamelaiskäräjälain uudistuksen valmistelleen toimikunnan ehdotus lakimuutoksista julkaistiin toukokuussa 2021

Pääministeri Sanna Marin sanoo olevansa surullinen, ettei lakia ole Suomessa saatu edelleenkään läpi.

– Mielestäni tämä on keskeisimpiä ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa ja ilman muuta tämä kysymys pitäisi pystyä ratkomaan, Marin sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoi viime viikolla Ylelle, että mikäli uudistus kariutuu, se nakertaa luottamusta saamelaisten ja valtion välillä. 

– Sanna Marin pääministerinä on myös antanut saamen kansan ymmärtää, että nykyhallituksella saamelaiskäräjälaki uudistetaan. Jos sanoihin ei voi luottaa tai lupaukset eivät käy toteen, se tietenkin vaikuttaa luottamukseen, Juuso totesi Ylelle.