Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaiset lähettivät kirjeen Sanna Marinille – vaativat ihmisoikeusrikkomusten lopettamista

Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaiskäräjien neuvosto on huolissaan siitä, että saamelaiskäräjälain vieminen eduskunnan käsiteltäväksi on pitkittynyt. Pääministeri kertoi tänään vievänsä lain eduskuntaan torstaina.

Saamelaiskäräjät on kokoontunut saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisaliin pyöreän pöydän ääreen. Valkokankaalla näkyy valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.
Saamelaiskäräjälain muuttaminen on riitauttanut Suomen hallituksen. Kuva saamelaiskäräjien kokouksesta Inarista syyskuussa 2022. Kuva: Kirsti Länsman / Yle
  • Marica Paukkeri

Saamelaiskäräjät ovat huolissaan siitä, että saamelaiskäräjälain uudistusta ei ole vieläkään viety eduskunnan käsiteltäväksi. Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaisten parlamentaarinen neuvosto The Sámi Parliamentary Council, lähestyi pääministeri Sanna Marinia (sd.) kirjeellä.

Neuvosto muistuttaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta, jonka mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus päättää siitä, kuka yhteisöön kuuluu. Neuvosto muistuttaa Suomen hallitusta siitä, että YK:n ihmisoikeuskomitea ja syrjinnän vastainen komitea ovat todenneet nykyisen saamelaiskäräjälain ihmisoikeuksien vastaiseksi.

Suomen hallitustakin repineen kiistan keskiössä on se, kenet voidaan merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Lakiuudistuksessa saamelaiskäräjälaista poistettaisiin niin sanottu lappalaispykälä. Neuvosto huomauttaa, että Suomessa liikkuu virheellistä tietoa, että äänioikeuden saamiseen olisi merkittävästi tiukempi seula kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tosiasiassa lakiuudistuksen esittämä kriteeristö on hyvin samankaltainen kuin se, mikä on käytössä Norjassa. 

Neuvosto vaatii hallitusta lopettamaan ihmisoikeusrikkomukset. Kirjeen ovat allekirjoittaneet Ruotsin saamelaiskäräjien Håkan Jonssson, Norjan saamelaiskäräjien Silje Karine Muotka ja Suomen saamelaiskäräjien Tuomas Aslak Juuso.

Mutta mitä saamelaisten itsehallintoelin, saamelaiskäräjät, tekee ja mikä on sen tärkein tehtävänsä? Toimittaja Linda Tammela selittää.

Aiheesta enemmän:

Ei-saamelaiset saavat äänestää käräjävaaleissa ”porsaanreiän” kautta, ja siksi lakia tulee muuttaa, sanoo joukko saamelaisia – tästä riidassa on kyse

Sanna Marin: Laki saamelaiskäräjistä eduskuntaan torstaina – vihreät kiitteli, keskusta varoittaa: Tuskin helpottaa yhteistyötä