Uusi tutkimus paljastaa persoonallisuudella olevan merkittävä vaikutus surullisen musiikin herättämiin tunteisiin. Projektitutkija Jonna Vuoskosken ja professori Tuomas Eerolan uraauurtava tutkimus julkaistiin 30. tammikuuta Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts –lehdessä.
Surullinen musiikki herättää todellista surua
Tutkimuksessa koehenkilöt kuuntelivat joko itse valitsemaansa surullista musiikkia tai tutkijoiden valitsemaa surullista instrumentaalimusiikkia.
Omavalintainen, tuttu surullinen musiikki teki lähes kaikki koehenkilöt surullisiksi, kun taas instrumentaalimusiikki tehosi vain empaattisiin koehenkilöihin.
- Tuttuun, surulliseksi koettuun musiikkiin liittyy usein surullisia muistoja ja mielleyhtymiä, mikä todennäköisesti vaikutti siihen että tuttu musiikki herätti tehokkaammin surua kaikissa koehenkilöissä, kertoo projektitutkija Jonna Vuoskoski.
Empatian merkitys surullisen instrumentaalimusiikin herättämissä tunnereaktioissa viittaa siihen, että empaattiset ihmiset ovat ylipäänsä herkempiä musiikin ilmaisemille tunteille ja samaistuvat niihin ehkä tiedostamattaankin.
Musiikin herättämä suru koetaan miellyttävänä
Vaikka surullinen musiikki herätti todellisia surun tunteita kuulijoissa, siitä pidettiin ja sen kuuntelemisesta nautittiin.
- Jokapäiväisessä elämässä suru koetaan yleensä negatiivisena tunteena, mutta näin ei ole musiikin herättämän surun laita. Onkin mielenkiintoista pohtia mistä syistä surullisesta musiikista ja sen herättämistä surun kokemuksista nautitaan. Ehkäpä asialla on jotain tekemistä suomalaisen, melankoliaan taipuvaisen luonteenlaadun kanssa, Vuoskoski naurahtaa.
Vuoskosken ja Eerolan tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittaman Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön toimintaa.