Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikka repii nyt rikki järjestelmiä ja rakenteita. Tarkoituksellinen kaaos ja hävitys koskee myös kansainvälistä tiedusteluyhteistyötä.
Trump ei tunnetusti arvosta monenkeskisestä yhteistyötä, mutta kyse on myös siitä, että hän ja hänen hallintonsa toimivat osaamattomasti. Toiminta aiheuttaa koko ajan merkittäviä riskejä ja tarjoaa tilaisuuksia ulkomaiden vakoilulle.
Trump tunnetaan amatöörimäisestä salaisen tiedon käsittelystä.
Trumpin uusi hallinto on antanut potkuja jo tuhansille turvallisuuden ja salaisen tiedon kanssa työskennelleille. Tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja elannon katkeaminen ovat varsin altistavia tekijöitä ulkovaltojen tiedustelupalvelujen lähestymisyrityksille. Venäjä ja Kiina ovatkin jo lähteneet liikkeelle värväämään potkut saaneita tietolähteikseen.
Trump itse tunnetaan amatöörimäisyydestään salaisen tiedon käsittelyssä. Jo hänen ensimmäisellä kaudellaan Trump kertoi luonaan vierailleelle Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville Israelista saatuja tietoja ja näin vaaransi heidän lähteensä.
Israelilaiset saivat syyn raivostua toistamiseen, kun hiljattain Yhdysvaltain valtiojohdon Signal-keskustelussa tuli koko maailmalle julki, että tarkkailtavan kohteen liikkumista seurattiin katseella. Tämä paljasti hutheille, että heitä piti silmällä Israelin palveluksessa oleva petturi, jota on nyt varmasti kiivaasti etsitty – ehkä hänet on myös löydetty.
Epäluottamusta herättää myös Trumpin nimittämä, täysin ilman alan kokemusta oleva tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard. Hän on vuosien mittaan pitänyt tiukasti kiinni Venäjä-myönteisistä kannoistaan, eikä hänen ole niistä- tarvinnut luopua, vaikka johtaa nyt koko USA:n tiedustelua.
USA:n tiedustelujohtaja on pitänyt tiukasti kiinni Venäjä-myönteisistä kannoistaan.
Suomalaiset poliitikot ovat tapansa mukaan arvioineet Yhdysvaltain suunnanmuutosta maltillisesti – samoin Supo. Helmikuun alussa Supon päällikkö Juha Martelius totesi, ettei Trumpin nimityksillä ole heidän analyysinsä mukaan vaikutusta tiedusteluyhteistyöhön.
Mutta heti perään tuli iso MUTTA. Martelius totesi myös: ”Oli kyseessä mikä maa tahansa, se, miten se käsittelee tiedustelutietoa vaikuttaa myös maan asemaan kansainvälisessä lännen tiedusteluyhteistyössä.”
Maailman ehkä merkittävimpänä tiedusteluliittoutumana tunnetaan niin sanottu Five Eyes – suomeksi Viisi Silmää. Se sai alkunsa toisen maailmansodan aikana, ja liittoumaan kuuluvat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Five Eyes keskittyy erityisesti sähköiseen tiedusteluun. Liittouman jäsenet ovat jakaneet laajasti tiedustelutietoja keskenään.
Mutta nyt Trumpin tullit tekevät pahaa jälkeä muun muassa Kanadan kansantaloudelle, ja vielä pahemmin kanadalaiset näyttävät suuttuneen Trumpin viesteistä, joissa kyseenalaistetaan koko maan olemassaolo itsenäisenä valtiona. Kanadan pääministeri Mark Carney totesi vastikään, että tiivis ja luottamuksellinen suhde Yhdysvaltoihin on mennyttä. Tällaisissa oloissa ei tiedusteluyhteistyön tulevaisuuskaan vaikuta kovin hyvältä.
Tosin yhteistyön tuhriminen voi suorastaan sopia Trumpille. Hänhän inhoaa monenkeskistä yhteistyötä.
Kun Euroopan ja Yhdysvaltain edut erkaantuvat toisistaan, kumppaneiden vakoilu muuttuu osaksi arkea.
Trumpin aikeet myös esimerkiksi Grönlannin suhteen tarkoittavat, että liittolaisten on varauduttava entistä tarkemmin Yhdysvaltain niihin kohdistamaan tiedusteluun. Kovassa paikassa on erityisesti Tanska. On historian ironiaa, että nimenomaan tanskalaiset auttoivat 2010-luvun alussa Yhdysvaltoja vakoilemaan johtavia eurooppalaisia poliitikkoja.
Sitä mukaan kun eurooppalaisten demokratioiden ja Yhdysvaltain edut erkaantuvat toisistaan, sitä todennäköisemmin kumppaneiden vakoilu muuttuu osaksi arkea. Näin eurooppalaiset tiedustelupalvelut joutuvat käyttämään vastavakoiluresurssejaan enenevässä määrin myös Yhdysvaltoihin.
Sitä resurssia kaivattaisiin ihan muualle juuri nyt, kun Eurooppa haluaa vahvistaa kykyään pärjätä yksin Venäjän uhkaa vastaan. Sillä samaa tahtia kun Trumpin johdolla USA:n tiedustelukyky ja -apu murenee, voi ajatella, että Venäjän, Kiinan, Iranin ja muidenkin vastaavien maiden vakoilusta tulee olemaan entistä suurempi uhka demokraattisille maille.
Kun pelitilanne Atlantin eri puolilla nähdään nyt niin eri tavalla, saatamme pian tietää vähemmän esimerkiksi Venäjän toimista.
Siksi myös me olemme Trumpin toimien takia vähemmän turvassa kuin ennen.
Janne Riiheläinen
Kirjoittaja tietää, että kaikki tiedustelevat aina kaikkia, mutta pitää silti tilannetta uutena.