Biopankkitoiminta voi tulevaisuudessa parantaa lääkehoitoa ja myös harvinaisten sairauksien hoitomenetelmiä merkittävästi.
Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää kudosta, DNA:ta tai muita ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyvää tietoa.
Viime syksynä voimaan tullut laki sallii biopankkien perustamisen ja sen myötä avautuu uusia ovia lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseen, sanoo biopankkiprofessori Olli Carpén Turun yliopistosta.
- Biopankkilaki pitää huolen siitä, että näytteitä käytetään vain luovuttajien luvalla, niitä käytetään anonyymisti ja toisaalta me voidaan käyttää näytteitä myös huomattavasti innovatiivisemmin kuin aikaisemmin, kuvailee Carpén.
Biolääkkeet tulevat
2000-luvun alussa amerikkalaiset tutkijat saivat luettua loppuun ihmisen geenikartan eli pitkään piilossa pysynyt ihmisen DNA:n arvoitus arvoitus ratkesi. Tämän jälkeen lääketiede on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Uusimpia sovelluksia ovat niin sanotut biolääkkeet. Biopankki antaa lisäpotkua myös näiden uusien täsmälääkkeiden kehittämiseen.
- Me emme ymmärrä läheskään kaikkea vielä niistä mekanismeista, millä nämä lääkkeet toimivat ja kenelle ne ovat sopivat ja kenelle tulee sivuvaikutuksia. Emme tiedä myöskään vielä, kenelle ne tehoavat ja kenelle eivät, mutta jotta näitä lääkkeitä pystyisimme tehokkaammin käyttämään, niin meillä pitää olla ymmärrys, ei vain näistä näytteistä, vaan myös niihin liittyvästä tiedosta, selventää Carpén.
Biopankkeja perusteaan suurimpiin sairaaloihin
Muutaman vuoden sisällä Suomeen on suunnitteilla kymmenkunta biopankkia. Ensimmäinen on tulossa tänä keväänä Turkuun, biopankki Auria. Valviralta odotetaan parhaillaan lopullista lupaa Turun biopankin perustamiseen.
Muut biopankit tulevat yliopistosairaaloiden ja muiden suurimpien keskussairaaloiden yhteyteen. Myös Keski-Suomen keskussairaalaan on perusteilla biopankki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Vuosien saatossa Suomen sairaaloihin on kertynyt parafiiniin ja pakastimeen säilötttynä jo miljoonia veri- ja kudosnäytteitä, joita pystytään laajalti siirtämään biopankkeihin, kertoo patologian ylilääkäri Teijo Kuopio Keski-Suomen keskussairaalasta.
- Näytteitä on alunperin jo vuodesta 1964. Sairaalan patologian osasto täyttää juuri tässä kuussa 50 vuotta. Kaikki näytteet ovat tallessa siitä asti. Toki se tieto, mikä näytteistä on ei ole aivan sillä tasolla, mitä se nyt viime vuosilta on, mutta viimeisten kymmenien vuosien ajalta saadaan kaikki näytteet tarvittaessa biopankkitoimintaan, kuvailee Kuopio.
Nokian kaltainan menestystarina?
Suomi on biopankkien myötä syövän ja monien harvinaisten sairauksien hoitotutkimuksen kansainvälisessä eturintamassa. Monilla muilla mailla ei ole samanlaista julkista terveydenhuoltojärjestelmää ja yhtä kattavia potilastilastoja kuin Suomessa. Monissa maissa ei ole edes käytössä sosiaaliturvatunnuksia, saati lakia, joka sallisi näytteiden tiedon ja tutkimuksen yhdistämisen.
- Biopankkien näytekokoelmat eivät välttämättä ole mitään ainutlaatuisia, mutta meidän julkinen terveydenhuoltojärjestelmä ja se tieto, mikä meidän sairaaloihin on kertynyt, niin nyt sen käyttö yhdessä näiden näytteiden kanssa antaa kyllä ainutlaatuisia mahdollisuuksia ihan kansainvälisestikin arvoiden, sanoo Carpén.